Osa kunnista myöntää toimintarajoitteisille asukkailleen palveluja ja välineitä, joita toiset kunnat eivät myönnä. Siksi julkaisemissamme apurahapäätöksissä välillä lukee: ”Kunnan vammaispalvelu ei ole tukenut hankintaa”. Se tarkoittaa, että meidän mielestämme kunnan olisi pitänyt tukea, kun suurin osa muistakin kunnistakin niin tekee.
Moni vammainen kohtaa syrjintää, häirintää, vihapuhetta tai väkivaltaa vammansa vuoksi, mutta vain osa ilmoittaa siitä poliisille. Kannattaisi, sillä vihapuhe ei kuulu sananvapauteen ja tukea on saatavilla.
”Onneksi minulla ei ollut voimia vastustaa metsäretkeä vaan löntystelin tahdottomana hänen perässään ja papatin, että ei tästä ole mitään hyötyä, koska ahdistaa koko ajan. Kunnes ei enää ahdistanut.”
Tukilinja-lehden pääkirjoituksessa nostetaan esiin kaksi isoa muutoshanketta vammaisten työllistämiseksi.
Esteettömyysasiantuntija Anni Kyröläinen pohtii Tulilinjalla-kolumnissaan esteettömän liikkumisen tärkeyttä.
Päätoimittaja Iris Tenhunen pohtii pääkirjoituksessaan työelämän arvojen muutosta. Työnantajien kannattaa nyt tarkistaa rekrytointikäytäntöjään ja ottaa myös vammaiset työnhakijat huomioon. Tukea siihen löytyy.
Tukilinjan toimintavuosi 2020 oli poikkeuksellisen haastava. Sen aikana otettiin käyttöön uusi apurahojen asiakasjärjestelmä, siirryttiin digiloikalla etätyöhön, muutettiin, uusittiin nettisivut ja aloitettiin rahankeräys.
Joe Bidenin hallinnon toivotaan edistävän vammaisten ihmisten asemaa Yhdysvalloissa. Jo hänen poliittinen uransa on rohkaiseva esimerkki puhevammaisille henkilöille. Ratifioiko USA vihdoin YK:n vammaissopimuksen?
Leo-Pekka Tähden elämäkerta tuo esiin huippu-urheilijan, joka osaa ottaa tilansa niin kisoissa kuin yksityiselämässäkin. Pandemia sotki suunnitelmat, mutta tähtäin uran huipentumaksi on yhä Tokion paralympialaisissa.
