Vammaiset vaikenevat vihasta

Moni vammainen kohtaa syrjintää, häirintää, vihapuhetta tai väkivaltaa vammansa vuoksi, mutta vain osa ilmoittaa siitä poliisille. Kannattaisi, sillä vihapuhe ei kuulu sananvapauteen ja tukea on saatavilla.

TEKSTI Sari Heino-Holopainen

Tukilinja 3 / 2021

Vammaisiin kohdistuvien viharikosten yhtenä erityispiirre on, että vain pieni osa niistä ilmoitetaan poliisille. Oikeusministeriön koordinoimassa Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa pyritäänkin rohkaisemaan ihmisiä pitämään puoliaan. On tärkeää hakea apua, vaikka se tuntuisi vaikealta ja tekijä olisi tuttu. Poliisin mukaan on s hyvä, että tekijä saa rangaistuksen. Hän ei todennäköisesti tee tekoa uudelleen eikä tilanne muutu vakavammaksi. Ilmoittaminen auttaa myös saamaan kokonaiskuvan viharikoksista, jolloin niihin puuttuminen helpottuu.

Pahoinpitelyä ja someraivoa

Vuonna 2019 kaikista viharikoksia koskevista rikosilmoituksista noin 5 prosenttia (50 kappaletta) liittyi vammaisuuteen. Noin puolet oli sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää, loput pahoinpitelyjä tai syrjintää. Vammaisia esimerkiksi herjattiin ja tönittiin kadulla.

Myös somessa raivotaan vammaisille. Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa verkossa esiintyvää vihapuhetta analysoitiin tekoälyn avulla. Sen mukaan vihapuhe ei ole vain sosiaalisen median haaste, myös netin keskustelupalstat nousevat selkeästi esille.

Tieto lainsäädännöstä auttaa toimimaan: Mikä tahansa rikos voi olla viharikos, jos se on tehty jonkin ominaisuuden, kuten vammaisuuden, takia ja motiivina on vihamielisyys tai ennakkoluulo tätä ominaisuutta kohtaan. Myös syrjintä on laissa kiellettyä eikä vihaa lietsova viestintä kuulu sananvapauteen

Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat tehneet useita huomautuksia Suomessa vallitsevasta rasismista ja syrjinnästä, joten kuvittelusta tai liioittelusta ei ole kyse. Ilmiö on todellinen.

Auttajasta ei valiteta

Noin puolet näistä rikosilmoituksista on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tekemiä, neljäsosa jonkin muun viranomaisen. Vammaiset itse valittavat harvoin. Vaikeaksi tilanteen tekee heille se, että miltei puolessa rikoksista epäilty on uhrin läheinen, josta hän on usein riippuvainen. Siksi rikosilmoituksen joutuu lopulta tekemään tilannetta seurannut viranomainen.

”Sosiaali- tai terveysalan työntekijällä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja rikoslailla puuttuminen on se viimeinen keino”, oikeusministeriön hankepäällikkö Milla Aaltonen kertoi webinaarissa.

Ilmoittamatta jäävät helposti yksityisissä tiloissa tapahtuneet pahoinpitelyt. Edelleen joidenkin mielessä elää myytti, että vammaisille naisille voi tehdä mitä vain. Ilmoittaminen voi olla uhrille mahdotonta, jos hän ei pysty ilmoitusta yksin tekemään. Häneltäa voidaan myös ottaa apuväline pois.

Asumisyksiköt ovat toinen ulkomaailmalta piilossa oleva kupla, joissa tapahtuu laiminlyöntejä, viharikoksia ja syrjintää.

”Palvelut ovat hyvä asia, mutta on paha, jos henkilö on niistä liian riippuvainen”, webinaarissa todettiin.

Moni ei jaksa tehdä ilmoitusta yksinkertaisesti siksi, ettei usko sen muuttavan mitään. On opittu alistumaan rakenteelliseen syrjintään.

Mistä apua?

Poliisi sekä yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolautakunta ovat ne tahot, joihin kannattaa ilmoittaa, jos epäilee viharikosta tai syrjintää. Yksin voi kuitenkin olla aika hukassa turvattomassa ja ehkä häpeälliseksikin kokemassaan tilanteessa. Kannattaa kertoa kokemansa asia jollekin luotetulle läheiselle tai ulkopuoliselle ja etsiä yhdessä tukea itsensä puolustamiseen. Sitä kyllä löytyy:

Rikosuhripäivystys (RIKU) on valtakunnallinen, maksuton palvelu, johon voi ottaa yhteyttä jo ennen rikosilmoituksen tekoa. RIKU tarjoaa neuvoa, apua ja tukihenkilön. Yhteyden saa myös chatilla: www.riku.fi.

Kynnys ry:n tiedottaja Sanni Purhonen vinkkaa hakemaan vertaistukea myös järjestöiltä. Esimerkiksi Kynnyksen lakineuvonnassa päivystää vammaisia asiantuntijoita.

“Toiselle vammaiselle henkilölle voi olla helpompi selittää asiaansa, koska hänellä saattaa olla kokemusta vastaavasta tilanteesta.”

Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa on kehitetty seurantatyökalu, johon voi ottaa yhteyden myös nimettömänä. Yhdessavihaavastaan.fi -sivustolla voi raportoida kokemansa vihatapaukset, ja sieltä voi halutessaan pyytää myös yhteydenottoa.

FAKTAT

Uhrin suhde tekijään (2019):

42 %      tuttu henkilö

19 %      asiakastilanne

17 %      tuntematon henkilö

10 %      “ei voi sanoa”

8 %       naapuri


Takaisin artikkelilistaukseen