Tukilinjan tukitoiminnasta nousee vuonna 2018 esiin kaksi merkittävää tapahtumaa: hakemusmäärän kasvu ja tukitoiminnan siirtyminen Tukilinja-säätiölle. Asiat liittyvät toisiinsa – jotta kasvavaan tuen tarpeeseen voidaan vastata pitkäjänteisesti, on varainhankintaa tehostettava ja sen jatkuvuus turvattava. Säätiömuoto vastaa tähän kehitystarpeeseen parhaiten. Huhtikuussa tukitoiminnan henkilökunta siirtyi Tukilinja-säätiön palvelukseen. Tukitoiminta jatkui saumattomasti ja tuen hakijan näkökulmasta vain apurahan myöntäjän nimi muuttui.
Tuen tarve kasvussa
Painetta toiminnan kehittämiseen luo se, että tukihakemusten määrä on vuodesta 2013 lisääntynyt lähes kolminkertaiseksi. Suunta jatkuu: vuonna 2017 hakemuksia saapui 1279 kappaletta, viime vuonna 1418. Tukilinjafoorumin päätettäväksi näistä pääsi viime vuonna 1021 kpl. Loppuihin ei saapunut liitteitä, hakuväli edelliseen saatuun apurahaan ei ollut täyttynyt tai hakemus peruttiin asian ratkettua muuta kautta. Vuonna 2017 apurahabudjetti ylittyi, mikä tasattiin 2018.Myönteisten päätösten osuus Tukilinjafoorumiin tuoduista hakemuksista kasvoi 80 prosentista 81 prosenttiin, ja myönnettyjen apurahojen määrä 780 kappaleesta 829 kappaleeseen. Valitettavasti aiempaa useampi apurahan saaja joutui kuitenkin tyytymään vain osaan hakemastaan tuesta. ”Hakijoiden pettymyksen vastaanottaminen on vaikeaa”, huokaisi tukikoordinaattori Sara Liukkonen.Jotta Tukilinjan antama tuki edelleen täyttäisi keskeiset tavoitteensa, sitä on vuonna 2018 kohdistettu entistä selkeämmin toisaalta koulutukseen ja työllistymiseen, toisaalta lasten ja nuorten tukemiseen. Tuki on tarkoitus kohdistaa ensisijaisesti heikoimmassa asemassa oleville, joten hakijoiden taloudellisen tilanteen arviointia on myös tarkistettu.
Neuvontaa palveluihin
Keväällä 2018 päivitettiin Tukilinjan apurahojen hakuohjeet. Tätä varten selvitettiin perusteellisesti yhteiskunnan tarjoamien tukimuotojen ehdot, jotta ei tehtäisi päällekkäistä työtä ja hakijoita voitaisiin neuvoa sellaisiin peruspalveluihin, jotka tiedon puutteen ja hankalan byrokratian vuoksi ovat jääneet käyttämättä. Neuvonnasta onkin tullut entistä keskeisempi osa tukikoordinaattoreiden työtä. ”Tietojen päivitys on nykyään jatkuvaa”, kertoi tukikoordinaattori Kirsi Tuovinen.
”Eräässä potilaslehdessä neuvottiin pulmatilanteissa soittamaan Tukilinjaan, koska ’vastaavat siellä kiperiinkin kysymyksiin’. Näin on – ja jollei tiedetä, niin selvitetään!” lupasi Sara Liukkonen.
Haasteita vuonna 2018
Kesällä 2018 astui voimaan uusi tietosuojalainsäädäntö. Tietosuoja on ollut Tukilinjassa tärkeää tähänkin asti, mutta lisääntyneen tiedon ja kouluttautumisen myötä saatiin kuitenkin aikaan parannuksia tiedonkulkuun – esimerkiksi mahdollisuus käyttää tarvittaessa turvasähköpostia.
Syksyllä Tukilinjan hallintoasioista vastaava Heikki Laukkarinen otti vetovastuun myös tukitoiminnasta. Hän kertoo oppineensa siitä syksyn mittaan paljon uutta:
”Toimintakenttä on niin laaja, että pitäisi tietää vähän kaikesta. Eri vammalajeista, tietotekniikasta, sähköpolkupyöristä, savipolttouuneista, liikuntakorteista, työväenopistokursseista, urkujen kuljetuksesta, lämpöpuvuista, musiikin tekemisestä… Onneksi työtiimissä on paljon asiantuntemusta eri asioista. Senkin olen oppinut, että julkisen tuen toimivuus ja muukin toiminnan taso todella vaihtelee kunnittain. Se on eriarvoistavaa.”Tukilinjan harjoittamasta vaikuttamisesta mainittakoon, että Tukilinjan yhdessä muiden vammaisalan toimijoiden kanssa käynnistämä vuosittainen vammaisten päivän tapahtuma, DiDa, sai viime syksynä lisää yhteistyökumppaneita ja Suomen Kulttuurirahaston apurahan. Näin se on alkanut lunastaa paikkaansa pääkaupungin kulttuurikentällä.
Onnistumiset ilahduttavat
Tukityöstä on paitsi opittu, myös saatu työn iloa. Heikki Laukkarinen kertoi olevansa positiivisesti yllättynyt siitä, miten laadukkaasti ja ammatillisesti Tukilinjan tukityötä käytännössä tehdään. ”Tämä on tosi mielenkiintoista, ollaan säätiön toiminnan ytimessä!”
Tukikoordinaattori Kirsi Tuovinen sai palvelumuotoilukurssilla puolestaan ahaa-elämyksen siitä, miten ainutlaatuinen toimija Tukilinja on:
”Meidän piti tutustua kilpailevan toiminnan palvelupolkuun. Selvisi, että meillä ei ole ’kilpailijaa’ eli vastaavaa toimintaa, jossa näin laajasti ja ympärivuotisesti tuettaisiin kaikkia toimintarajoitteisia tuen tarvitsijoita.”
Tukilinja paljastui kurssilla myös tavallista joustavammaksi tukityön tekijäksi: Jos esimerkiksi apurahahakemukseen lähetetyissä liitteissä on puutteita, hakijalle lähetetään niistä lisäselvityspyyntö. Aikaakin liitteiden toimittamiseen on tavallista enemmän eli 6 kuukautta.
Sanna Nupposelle jäivät vuodesta päällimmäisinä mieleen iloiset käynnit yhteisöapurahan saaneissa yhdistyksissä:
”Väylä ry:n Syystansseissa ja Ihme ja kumma ry:n Linnan juhlissa näki, että olemme pystyneet tukemaan heitä niin, että osatyökykyisten työllistäminen palkkatyöhön on saatu toimimaan.”
Vuoden 2019 haasteet
Tämän vuoden haasteena on vastata tuen tarpeeseen varainhankinnalla siten, että apurahoja voidaan myöntää pitkäjänteisesti ja yhtenäisin perustein.
”Pitäisi olla kristallipallo, että osaisi suhteuttaa koko ajan lisääntyvät hakemukset käytettävissä olevan rahan määrään”, mietti tukikoordinaattori Sanna Nupponen. ”Odottelemme nyt, miten paljon hakemuksia on tulossa, kun neljän vuoden hakuväli näillä uusilla hakijoilla täyttyy.”
Säätiölle ollaan työn tehostamiseksi hankkimassa uutta ohjelmistoa hakemusten käsittelyyn. Nettisivustoa kehitetään, ja uudistetaan samalla Tukitori-ilmoituspalvelu. Apurahoja pyritään vuonna 2019 jakamaan noin 750 000 euroa.
(Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.)
Teksti: Iris Tenhunen