Vammaistutkimusapurahojen saajat

Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen sekä tällaiseen tutkimukseen perustuvaan kehittämistyöhön.

Tutkimus- ja kehittämisapurahat myönnetään yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry:n kanssa. Apurahaa haetaan vuosittain 1.10.-30.10.

Tutkimusapurahan saajat:

2024

Mimmi-Emilia Pölönen, 6 600 euroa
Helsingin yliopisto – Kasvatustieteellinen tiedekunta

Apuraha väitöstutkimukseen, jossa tarkastellaan yliopistossa opiskelevien naisten jokapäiväisiä kokemuksia ja identiteettiä ADHD-diagnoosiprosessin aikana. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten opiskelijanaisten identiteetti ja kokemukset muovautuvat diagnoosiprosessin aikana. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, miten ADHD kulttuurisena ilmiönä ja elettynä kokemuksena liittyy aikaa koskeviin kyvykkyyden normeihin.

Aino-Mari Uisma, 6 400 euroa
Jyväskylän yliopisto – Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Apuraha väitöstutkimukseen, joka tarkastelee ja jäsentää autististen henkilöiden kokemuksia autismidiagnoosin hakemisesta sekä tuki- ja kuntoutuspalveluista. Sosiologisesta näkökulmasta tutkimus selvittää miten hyvin palvelut vastaavat autististen henkilöiden hyvinvointitarpeisiin ja miten eri tavat määritellä ja merkityksellistää autismia vaikuttavat palveluissa asiointiin ja koettuun hyvinvointiin. Tutkimus puntaroi miten palvelujärjestelmiä tulisi muuttaa, jotta ne tukisivat paremmin autististen henkilöiden hyvinvointia. Väitöskirja pohjaa tarpeeseen tuottaa tietoa kirjolla olevien hyvinvoinnista muuttuvan diagnostiikan, kilpailevien merkityksellistämistapojen ja hajautuneen palvelukentän kontekstissa.

Sirpa Granö, 5 000 euroa
Tampereen yliopisto – Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Apuraha väitöstutkimukseen, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kehitysvammaisten ihmisten vanhuuden eläkeläisyyteen siirtymisestä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia odotuksia, mahdollisuuksia ja haasteita liittyy kehitysvammaisten ihmisten vanhuuden vaiheeseen siirtymiseen. Tutkimuksessa tietoa siirtymävaiheen sujuvuudesta on kerätty kehitysvammaisilta ihmisiltä, asumispalvelujen ja päiväaikaisen toiminnan työntekijöiltä sekä hyvinvointialueiden vammais- sekä vanhuspalvelujohtajilta.

Katja Lumilampi, 3 000 euroa
Helsingin yliopisto – Valtiotieteellinen tiedekunta

Apuraha väitöstutkimukseen, joka käsittelee lapsuudesta ja vammaisuudesta puhumisen tapoja Kotiliesi -lehdessä vuosina 1922–2022. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda katse niihin kulttuurisiin reunaehtoihin, joiden puitteissa media tuottaa vammaisen lapsuuden representaatioita ja asemoi moninaisten lapsuuksien kirjon osaksi vallitsevaa sosiaalista järjestystä. Tutkimus mahdollistaa lapsuuksien kirjoa käsittelevän historiankirjoituksen uudesta näkökulmasta, jonka keskiössä ovat lapsuudesta ja vammaisuudesta puhumisen tavat naisille ja perheille suunnatussa aikakauslehdessä.

2023

Sivunen Ulla, 3 500 euroa
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tohtoriohjelma

Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimukseen, jonka kohteena on kieli- ja vammaisvähemmistöön kuuluvien, viitottua kieltä käyttävien kuulovammaisten 13–28-vuotiaiden varhaisnuorten, nuorten ja nuorten aikuisten digitaalinen osallisuus, kielellinen toimijuus arjen eri toimintaympäristöissä ja koulutuksen yhdenvertaisuus nuorten narratiiveissa. Tutkimuksessa kartoitetaan kohderyhmän nuorten teksti- ja mediamaisemaa ja heidän kielellistä toimijuuttaan ja vuorovaikutustaan.

Ylönen Suvi, 4 000 euroa
Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta

Tutkimusapuraha kahden kuukauden mittaiseen, päätoimiseen työskentelyyn monografiaväitöskirjan teoriaosan viimeistelyä varten. Tutkimuksessa tarkastellaan hahmotusvaikeuksia sosiaalisena konstruktiona yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen näkökulmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä väitöskirjatutkimus.
Hahmotusvaikeudet voivat joskus rajoittaa ja määrittää elämää jopa näkyviä vammoja enemmän. Esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta niitä ei usein osata huomioida esimerkiksi ympäristössä liikkumisen tai digitaalisen tiedonsaannin kannalta. Tutkimus pyrkii lisäämään tietoa hahmotusvaikeuksien vaikutuksesta arkeen.

Koivisto Maija, 1 500 euroa
Helsingin yliopisto, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

Tutkimusapuraha väitöskirjan viimeistelyyn. Väitöskirja käsittelee kuuroihin naisiin pakkosterilisaation- ja abortin muodossa kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia kuvaten niiden laajuutta, niihin liittyviä diskursseja sekä tapahtumista alkanutta totuus- ja sovintoprosessia. Tutkimuksen aineistona ovat Suomen viittomakielisen yhteisön julkaisut vuosilta 1896–1930, Lääkintöhallituksen potilastietokanta sekä Viitotut muistot -hankkeen aineistot.
Aihe on paitsi ajankohtainen myös yhteiskunnallisesti merkittävä, ja tutkimus voi tuottaa uutta tietoa vammais- ja historiatutkimukseen. Siinä huomioidaan myös vammaisuuteen ja sukupuoleen liittyvien asenteiden risteäminen, mikä on Suomessa näkökulmana tuore.

2022

Lavikainen Anniina, 6 000 euroa
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden tohtoriohjelma

Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimuksen viimeistelyyn. Väitöskirja tutkii ikääntyneiden kuulovammaisten yhteiskunnallista asemaa tarkastelemalla palvelunkäyttäjien kokemuksia sekä suomalaisen median että lakien ja hallinnollisten dokumenttien tapaa kuvata heterogeenistä ikääntyneiden kuulovammaisten ryhmää. Se tekee näkyväksi terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaispalvelujen institutionaaliset kehykset, jotka sulkevat osan ryhmästä palvelujen ja tukitoimien ulkopuolelle.

Era Salla, 6 000 euroa
Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden tohtoriohjelma

Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimuksen loppuvaiheeseen. Väitöstutkimus on nimeltään Siltoja raja-aitojen sijaan: käsitteet, käytänteet ja politiikka vanhuuden ja vammaisuuden risteyksessä. Sen aiheena on ikääntyneiden vammaisten henkilöiden ja ikääntyneinä vammautuneiden henkilöiden asema palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Tutkija osallistuu lisäksi ikääntymisen ja vammaisuuden rajapinnan teoreettiseen ja käsitteelliseen keskusteluun niin kansainvälisellä tutkimuskentällä kuin Suomessakin.

Sivunen Ulla, 3 000 euroa
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tohtoriohjelma

Tutkimusapuraha alkuvaiheessa olevaan väitöstutkimukseen. Tutkimuksen kohteena on viittomakielisten (suomalainen viittomakieli tai muu viittomakieli) 15–25 vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mediasuhteet, kielelliset resurssit ja toimijuus digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on tutkia ja kartoittaa viittomakielisten nuorten ja nuorten aikuisten käytäntöjä median ja uutisten käytön suhteen sekä heidän toimijuuttaan ja oppimistaan digitaalisissa ympäristöissä. Eri mediat ja digitaaliset viestintäympäristöt voivat joko mahdollistaa tai rajata kuurojen tai huonokuuloisten nuorten osallistumista ja vaikuttaa osaltaan tämän ryhmän digitaaliseen osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan viittomakielisten nuorten käsityksiä ja kokemuksia omasta mediasuhteestaan ja monilukutaidostaan.

2020

Aarno Kauppila, 7 000 euroa
(Helsingin yliopisto, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma)

Väitöskirjatutkimus tarkastelee kehitys- ja vaikeavammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen aseman ja osallisuuden rakentumista uudesta näkökulmasta kysyen, millaisille oletuksille se perustuu koulutus- ja vammaispolitiikassa sekä ammatillisen erityisoppilaitoksen arjessa. Tutkimus tuo esiin, miten tämä osaltaan tuottaa marginalisaatiota yhteiskunnassa. Vammaistutkimuksessa ei ole aiemmin juurikaan tarkasteltu osallisuutta tästä näkökulmasta. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kolme on jo julkaistu, ja yhteenvedosta.

Johanna Olli, 4 000 euroa
(Turun yliopisto, hoitotieteen tohtoriohjelma)

Väitöskirjatutkimuksen aiheena on vammaisten lasten osallisuuden tukeminen. Tavoitteena on löytää lapsilähtöinen näkökulma osallisuuden tukemiseen kuntoutushoitotyössä ja kehittää myös tätä osallisuutta tukeva hoitotyön malli. Tutkimuksen näkökulma on vahvasti yhteiskuntatieteellinen ja se haastaa terveydenhuollossa vallitsevia ammattilaiskeskeisiä käytäntöjä ja medikaalista mallia.

Erika Siren, 4 000 euroa
(Helsingin yliopisto, koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma)

Monografiana toteutettavan väitöskirjatutkimuksen Autismi ja akateemiset taidot: tarina, argumentti ja ideologia opetuksen käytäntöjen selittäjinä tutkimuskohteena ovat autismin ja akateemisten taitojen (koulun tietoaineiden ja laajemmin teoreettisten tietojen ja taitojen) kuvaukset sekä niissä tapahtuvat muutokset suomalaisessa pedagogisessa kirjallisuudessa, lehtiartikkeleissa ja vanhempien kirjoittamissa elämäkerroissa vuosien 1985−2016 aikana. Tutkimustyössä yhdistyvät usean tieteenalan näkökulmat ja siinä avataan autismiopetuksen käytäntöjen taustalla olevaa ajattelua.

2019

Koivisto Maija, Helsinki, 6 000 euroa
(Helsingin yliopisto, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus)

Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimukseen, joka pyrkii selvittämään, miten laajalti kuurojen naisten pakkosterilisointeja ja -abortointeja tehtiin Suomessa
vuosina 1935–69 sekä avioliittolain (1929) että steriloimislain (1935) perusteella. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisiin naisiin nämä toimenpiteet tai niiden uhka kohdistuivat ja erityisesti, miten kuuroja naisia on esitelty asiakirjojen ja julkaisujen diskursseissa. Tutkimus pyrkii tuomaan uutta tietoa siitä, miten Suomessa on kohdeltu vähemmistöjä, sekä osallistumaan eettiseen keskusteluun, jossa käsitellään viittomakielisen yhteisön ja lääketieteen paradigman välistä suhdetta.

Olli Johanna, Turku, 3 000 euroa
(Turun yliopisto, hoitotiede)

Tutkimusapuraha monitieteiseen väitöskirjatutkimukseen, joka jakautuu neljään vaiheeseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää vammaisten lasten osallisuutta tukeva hoitotyön malli, jota voidaan soveltaa sekä lastenneurologisessa hoitotyössä että hoitajien koulutuksessa.

Mesiäislehto Virpi, Jyväskylä, 3 000 euroa
(Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka)

Tutkimusapuraha väitöstutkimukseen, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä vammaisten tyttöjen kokemuksista Tansaniassa liittyen erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä siihen, miten heidän oikeutensa siinä toteutuvat. Tutkimukseen osallistuu 36 tansanialaista 15–19-vuotiasta vammaista tyttöä. Yksi päätavoitteista on saada tämän haavoittuvimmassa asemassa olevan kansalaisryhmän ääni yhteiskunnassa kuuluviin osallistavien menetelmien kautta.

Blackie Daniel, Oulu, 3 000 euroa
(Oulun yliopisto)

Apuraha tutkimukseen, joka koskee yhden vammaisen miehen elämää teollisen vallankumouksen jälkipuolella, 1835-1915. Työ valottaa modernin vammaisuusidentiteetin syntyä ja merkitystä aikana, jolloin ’vammaisuudesta’ kehittyi sosiaalinen kategoria. Tutkimus pyrkii näin haastamaan haitallisia stereotypioita, joiden ruokkimat asenteet estävät yhä vammaisten ihmisten täyden osallistumisen yhteiskuntaan. Työn tuloksista kerrotaan yleistajuisella tyylillä vammaishistoria.fi-verkkosivustolla.

2017

Suvi-Maaria Tepora-Niemi 10 000 euroa
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma.

Vammaistutkimusapuraha myönnettiin tutkimukseen, joka kohdistuu MS-tautiin sairastuneiden nuorten aikuisten toimijuuteen kuntoutuksessa ja työelämässä. Haastattelututkimuksen tavoitteena on antaa tietoa MS-tautia sairastavien tilanteesta työelämässä ja kuntoutuksessa ja tuoda esiin sairastavien oma näkökulma. Tavoitteena on myös tuottaa uutta tietoa MS-kuntoutuksen kehittämiseksi edistämään työelämässä toimimista.

2016

Tervasmäki Tuomas, Jyväskylä, 6 000 euroa
Tampereen yliopisto, Kasvatustiede.

Tuomas Tervasmäen väitöskirjan aihe on ”Inkluusion kolmet kasvot. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ristiriitainen inkluusiokäsitys”. Siinä pyritään avaamaan opetussuunnitelman ideologisen perustan sisäistä ristiriitaisuutta, joka voi haitata opetuksen tasa-arvotavoitteiden toteutumista. Väitöskirjan tuloksien soveltamisella voi olla myönteinen vaikutus toimintarajoitteisten oppilaiden oppimistuloksiin ja myöhempään asemaan yhteiskunnassa.

Mononen Jukka, Oulu, 6 000 euroa
Oulun yliopisto, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, tietojenkäsittelytiede.

Jukka Monosen väitöskirjatutkimus Korkeasti koulutetut vammaiset ICT-alalla” on osa laajempaa tutkimushanketta ICT:n käytöstä marginaaliryhmien sosiaalisen inkluusion tukena. Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla vammaisia ICT-ammattilaisia. Väitöskirja tuo kiinnostavaa uutta tietoa siitä, miten työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön voisi tällä alalla onnistua. Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös työelämässä suoriutumista ja avun tarvetta. Tutkimustulosten soveltaminen voi parantaa kohderyhmän työllistymismahdollisuuksia.

Koskinen Hanna, Jyväskylä, 8 500 euroa
Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos.

FM Hanna Koskisen väitöskirjatutkimus on osa laajempaa hanketta ”Marginaalista osalliseksi – syrjäytymistä ehkäisevän viranomaisviestinnän tutkimushanke 2017-2019”. Hankkeessa mallinnetaan vuorovaikutuskäytänteitä, jotka tukevat osallisuutta. Tulosten pohjalta laaditaan asiakaspalvelussa toimiville viranomaisille ”Käsittelijästä kohtaajaksi” -viestintäohjeistus ja luodaan syrjäytymistä ehkäisevän viranomaisviestinnän valmennusohjelma.

2015

Kananen Maria, Kuopio, 2 000 euroa.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään työikäisten kuulolaitteen tai implantin käyttäjien kokemia syrjiviä asenteita työelämässä. Tutkimuskohteena on myös kuulovammaan liittyvien sopeuttamistoimien tehokkuus. Onko työ koulutusta vastaavaa ja miten kuulovamma vaikuttaa työntekijän henkiseen jaksamiseen ja itsetuntoon?

Lahtinen Riitta, Helsinki, 4 000 euroa
Tutkimuksessa selvitetään Stakesin innovaatiopalkinnon (2008) saaneen väitöskirjan jatkona haptiisien eli kosketusviestien käyttöä kuurosokeiden viestinnässä. Videomateriaalista havainnoidaan, miten kolmiulotteista kohdetta havoinnollistetaan kosketusviesteillä henkilön selkään. Tavoitteena on kehittää haptiiseista yhtenäinen kieli, jota voidaan jatkossa käyttää kuurosokeiden viestinnässä ja ohjaajien koulutuksessa.

Heräjärvi Nina, Jämsänkoski, 4 000 euroa
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan fyysisesti vaikeavammaisten nuorten elämänlaatua siirtymävaiheessa aikuisuuteen. Tämän jälkeen tarkoituksena on tutkia vaikeavammaisten nuorten perheiden elämänlaatua ja julkisten palveluiden (sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut) toimivuutta vaikeavammaisten nuorten ja heidän perheidensä kohdalla.

Vaahtera Elina, Helsinki, 5 000 euroa
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää uimataidon opetteluun liittyvän tutkimusaineiston pohjalta vammaistutkimuksen perinnettä jatkavia ja sitä kehittäviä teoreettisia lähtökohtia vammaisten henkilöiden integroitumisesta ei-vammattomien joukkoon. Miten kulttuurinen ymmärrys vastustaa ja vahvistaa erilaisia kehoja omaavien henkilöiden joukkoon kuulumista? Tavoitteena on luoda syrjivien käytäntöjen analyysiä mahdollistavia käsitteitä.

Guzmán Figueroa Nathaly, Helsinki, 10 000 euroa
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka vammaiset henkilöt ovat osallisena veteen ja sanitaatioon liittyvissä kehittämisprojekteissa Tansaniassa, mitä haasteita tähän liittyy ja miten käymälöiden saavutettavuus edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja toimintakykyä. Tutkimuksen pohjalta valmistuu opaskirja kehitysyhteistyön sanitaatiohankkeisiin.