Vimma-kulttuuripalkintojen saajat
Tukilinja myöntää vuosittain 5000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Palkinnon saajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluu myös Tukilinjan edustaja. Lisäksi vuodesta 2014 alkaen on jaettu vuosittain yksi tai kaksi Kunnia-Vimmaa.
Vimma-palkinnon ja Kunnia-Vimman saajat:
2024
Miika Turunen
Raati perustelee palkintoa seuraavasti: Miika Turunen on Suomen harvoja kehitysvammaisia radiotoimittajia. Hän tekee viikoittaista omaa ohjelmaa Radio Helsingissä laajalle kuulijakunnalle. Turunen on alansa supersankari ja tienraivaaja, joka tuo toimittajan työssään monipuolista musiikkia suuren yleisön tietoisuuteen.
Turunen tunnetaan raskaamman musiikin ystävänä, jolla on syvä ja intohimoinen suhde sekä elävään musiikkiin että tallenteisiin. Hänen intohimonsa välittyy kaikessa, mitä hän tekee, hän on suurenmoinen musiikin ja kulttuurin puolustaja. Hänellä on avarakatseinen suhtautuminen kaikkeen kulttuuriin, ja hän on korvaamattoman tärkeä ristipölyttäessään marginaalin kulttuuria massakulttuuriin.
Keskeinen osa Turusen työssä on vähemmistönäkökulman esiin tuominen ja uuden omaksumisen into. Hänen ohjelmansa viitekehyksenä on kulttuurialan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Hän on rokkipoliisi, joka ei tuomitse ketään.
Kunnia-Vimmat kirjailija Kaisa Viitalalle ja Litterator-lyhytelokuvan työryhmälle
Tänä vuonna Vimma-raadille tulleissa ehdotuksissa toistui Kaisa Viitalan romaanisarjan avaus Klaanin vieraana (2024). Viitala tuo romanssin genreen täysin uudenlaisen vammaisen sankarittaren. Uskottava ja vetävä kokonaisuus ihastutti niin lukuisat lukijat kuin Vimma-raadin.
Raati oli vaikuttunut myös Niklas Röholmin ja Christina Danielssonin ohjaamasta lyhytelokuvasta Litterator (2023). Suurelta osin vammaisista tekijöistä koostuvan työryhmän mustaa huumoria tihkuva elokuva herätti ajatuksia ihmisen osasta koneellistuvassa maailmassa.
2023
Salla Fagerström
Kymmenen kirveeniskua teoksessa, Salla Fagerström kirjoittaa lumoavasti ja elävästi yli sadan vuoden takaisista tapahtumista, joiden äärelle lukija pääsee kirjan myötä. Fagerströmin tosipohjaisessa true crime -teoksessa ratkotaan kuuron Ida Saarisen kohtaloa vuodelta 1914. Palkintoraadin mukaan teos yhdistelee dekkarimaista juonta ja kuurojen historiaa nykypäivään kiehtovan dialogimaisesti.
Kirjailija on päähenkilönsä tavoin viittomakielinen kuuro ja kuurojen kohtaaman syrjinnän synkkä historia kerrotaan sivuilla kaunistelematta. Vammainen henkilö näytetään elämänmakuisessa tarinassa kokonaisena ihmisenä pimeine puolineen ja omine mysteereineen.
Kunnia-Vimmat Ylen Kirjolla- ja Espoo Cinén Crip Ciné -sarjoille
2022
Outsider Art Festival
Festivaalin työryhmään kuuluvat kehitysvammaiset taiteilijat ovat sen ohjelmassa voineet tuoda omat näkökulmansa, tavoitteensa ja osaamisensa aidosti esiin. Heillä on ollut tukenaan kokenut, toiminnan arvot sisäistänyt ammattilaisten ketju. Lopputuloksena on räjäyttävän laaja-alainen onnistumisen kierre, joka on liittynyt osaksi valtavirran kulttuuritarjontaa niin outsider art -liikkeen kansainvälisissä verkostoissa kuin Helsingin Juhlaviikkojen ystäväfestivaalina. Festivaali on toimintamuotona äärimmäisen positiivinen, vertaistuellinen ja sparrauksellinen – se rohkaisee myös vammaiskentän toimijoita hyödyntämään vammaisvetoisuutta entistä näkyvämmin. Tapahtuman myötä taiteen maailmaan on tullut uusia ääniä ja todellisuuksia. Se on tärkeää paitsi vammaisille henkilöille itselleen myös korvaamattoman arvokasta kulttuurille.
Kunnia-Vimma kirjailija Hannele Cantelille
Kahta harvinaista neurologista sairautta sairastavan Cantellin taitava romaani päästää lukijan päähenkilönsä nahkoihin. Se erottuu myös kauniilla kielellään ja onnistuneella symboliikan käytöllään. Sekunnit ennen kaatumista kuvaa sairauden kanssa elämistä ja vammautumista täsmällisesti ja rehellisesti. Cantellin rohkeus kuvata elämäänsä on vaikuttavaa, ihailtavaa ja tärkeää. Teos olikin monen raadille ehdotuksia lähettäneen lukijan suosikki.
2021
Petri Poikolainen
Petri Poikolaisen roolityö elokuvassa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021), on samaistuttavan elämänmakuinen. Se tempaisee katsojan matkaansa, ja jättää runsaasti tilaa tunteille ja tulkinnoille. Poikolainen kannattelee koko intensiivisen tarinan näyttelijäntyöllään alusta loppuun. Rooli vie katsojan maailmansa osaksi, ja yhtäkkiä voimme katsoa todellisuutta toisen ihmisen silmin. Erityisen arvokasta ja harvinaista on nähdä MS-tauti ja näkövammaisuus näin omakohtaisesti sekä roolityön, näyttelijän itsensä että katsojan positioista. Entistä tärkeämpi näkökulma on, kun huomioidaan, että esimerkiksi vuonna 2020 ensi-iltansa saaneissa kotimaisista elokuvissa ja TV-sarjoissa vammaisia roolihahmoja oli ainoastaan 0,3 %. Vammaisia lasketaan kuitenkin olevan keskimäärin 15 % maailman väestöstä.
Vimma-palkintoraati toivoo, että Poikolaisen keskeinen ja hienosti toteutettu roolityö rohkaisisi tuottajia, ohjaajia ja käsikirjoittajia huomaamaan vammaiset taiteilijat ja vammaisuuden tarjoamat henkilökuvauksen ja juonirakenteiden mahdollisuudet. Vielä tärkeämpää on toteuttaa ne aitoon, kokonaiseen ihmiskuvaukseen pyrkien.
Kunnia-Vimma Kvartetto -tanssiesitys
2020
Tiitu Takalo
Tiitu Takalon (s. 1976) sarjakuvaromaani Memento mori (2020) kertoo omakohtaisesta, elämän lamauttavasta aivoverenvuodosta. Kaunis ja pelkistetty piirroskuvitus tukee tarinaa ilmaisuvoimaisesti ja vaikuttavasti. Sarjakuvan keinoin Takalo kuvaa vaikeasti sanoitettavaa kokemusta eli sairastumista, kriisiä ja toipumista tavalla, josta tulee lukijallekin kuin omakohtainen kokemus. Lopputulos on ihmisyyttä vahvistava. Vammautumisen kautta Memento mori pystyy käsittelemään avoimesti ja pelottomasti elämän perusteita, jotka koskettavat kaikkia ihmisiä.
Kunnia-Vimma Sekasin-toiminta
Loitsu-Vimma laulaja Riikka Hänninen
2019
Rosanna Fellman
Rosanna Fellmanin runokirja Strömsöborna tuo uuden, omaperäisen ja yhteiskunnallisesti kantaaottavan äänen runouden kentälle. Fellmanin esikoisteos käsittelee autismia, niin sanottua normaaliutta ja muita aihepiirejään suoraan, humoristisesti ja taitavalla kielellä. Teos ja sen teemat ovat herättäneet huomiota erityisesti ruotsinkielisessä mediassa. Fellman esiintyy aktiivisesti lavarunoilijana ja kouluissa, ja tuo esiin yhteiskuntakriittisiä ajatuksia niin taiteessaan kuin mediapuheenvuoroissaankin. Hän on ottanut kantaa esimerkiksi työtoiminnasta saatavan työosuusrahan pienuuteen.
Kunnia-Vimma I det stora landskapet -musiikkiteatteriesitys
Kreisi-Vimma räppäri MC Cepari eli Mika Leminen
2018
Silva Belghiti
Näyttelijä Silva Belghiti on ensimmäisenä Teatterikorkeakouluun hyväksyttynä kuurona näyttelijäopiskelijana ollut tienraivaaja. Hän on toteuttanut visiotaan päämäärätietoisesti ja ennakkoluulottomasti muun muassa Svenska Teaternin näytelmässä Näktergalen (2016), Suomi 100 000 -iltamakiertueella (2017) sekä Teatteri Totin Vaginamonologeja -esityksessä (2018). Hänen opinnäytetyönsä käsitteli viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuutta.
Kunnia-Vimma Kansallisteatteri
Kreisi-Vimma Wheels of Freedom -elokuva
2017
Kaisa Leka
Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka on tehnyt jo pitkään omakohtaista, kantaa ottavaa sarjakuvataidetta, jossa asenteita vammaisuutta ja epätäydellisyyttä kohtaan käsitellään hersyvän hauskalla, omakohtaisella ja älyllisesti haastavalla tavalla. Visuaalisesti hänen sarjakuvansa ovat omaleimaisia ja taidokkaita.
Raati halusi kiittää myös Kaisa Lekan työtä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä. Hän toimi pitkään Porvoon paikallispolitiikassa tuoden esiin vammaisuuteen liittyviä tasa-arvokysymyksiä. Julkisuuden henkilönä hän ottaa edelleen kantaa, kun aihetta on.
Kunnia-Vimmat taiteilija Tuuli Helkky Helle ja dokumenttielokuvan Salainen metsäni –työryhmä
2016
Maija Karhunen
Vimma-palkinnon tavoitteena on palkita taidetta, joka tuo toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja herättää laadullaan positiivista huomiota. Palkintoraati huomioi erityisesti tanssija Maija Karhusen osuuden Sanna Kekäläisen kiitetyssä tanssiteoksessa Hafed – kollaasi eroista ja hauraudesta.
Kunnia-Vimmat tanssija Sally Davison ja kirjailija Tommi Kinnunen
2015
Pertti Kurikan Nimipäivät
PKN oli tänä vuonna ylittämätön sekä tasa-arvoa korostavan sanomansa että Euroviisu-edustuksen tuoman positiivisen näkyvyyden myötä. Yhtye on jo vuodesta 2009 murtanut raja-aitoja luomalla kehitysvammaisten muusikoiden voimin erinomaista punk-musiikkia, jonka sanoitukset ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia lajin parhaiden perinteiden mukaisesti.
Ensimmäisenä kehitysvammaisten bändinä, joka on lyönyt itsensä läpi suurilla estradeilla, PKN on vaikuttanut voimallisesti vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten ihmisten asemaan suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa. Musiikin ohella bändi on valloittanut myös valkokankaan kansainvälistä menestystä saaneella dokumenttielokuvalla Kovasikajuttu.
Vimma-raati kiittää PKN:ää sen tähänastisesta panoksesta ja haluaa kannustaa yhteen jäseniä jatkamaan musiikin parissa ja muissa taiteellisissa projekteissa myös tulevaisuudessa.
Kunnia-Vimmat tanssija Gunilla Sjövall ja tanssija Maija Karhunen
2014
Kalle Salonen
Kalle Salosta luonnehtii elämänmittainen omistautuminen musiikille. Salonen on omalla esimerkillään murtanut kehitysvammaisia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja tekemällä laadukasta ja ammattitaitoista musiikkia. Hän on paitsi karismaattinen esiintyjä, myös jazzmuusikko-kollegoiden arvostama monipuolinen ammattilainen, joka soittaa useissa eri kokoonpanoissa – esimerkiksi UMOn kanssa.
Kalle Salonen on esikuvallinen siinäkin, että kehitysvammaisena muusikkona hän on löytänyt oman alansa vaativalla jazzmusiikin ja improvisaation alueella. Hänen ensimmäinen levynsä Cat Slide ilmestyi syksyllä 2013 ja sai hyvät arviot. Salonen esiintyi vuonna 2014 mm. Funky Elephant -rytmimusiikkifestivaaleilla. Musiikin kieli on rajaton ja Kalle Salonen on osoittanut sen.
Kunnia-Vimma kuvataiteilija Mirja Airas
2013
Pekka Heikkinen
Pekka Heikkinen on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran näyttelijänä ennen ja jälkeen vammautumisensa. Tässä asemassa hän on raivannut tietä ja näyttänyt esimerkkiä myös muille vammaisille näyttelijöille Suomessa. Hän on nostanut esille vammaisuuden teemoja muun muassa monologinäytelmässä Näillä mennään. Henkilökohtaisen kokemuksensa kautta Heikkinen on tuonut vammaisuuden näkyväksi niin lavoilla kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Näillä mennään -näytelmän keskeisiksi aiheiksi on kiittävissä arvosteluissa nostettu muun muassa vammautumisen häpeä, elämän harhat ja pärjäämisen pakko. Esitystä on kiitetty sitä, miten myös näytelmän katsoja voi Heikkisen mukana vapautua rajoitteistaan.
2012
Hilkka Korhonen
Hilkka Korhonen on pitkän linjan vaikuttaja; kuvataiteilija, vammaisaktivisti sekä vapaaehtoistyöntekijä. Raadin mukaan hän on toistuvasti tuonut esiin kantaaottavaa vammaispoliittista taidetta töissään, teoksissaan ja teksteissään sekä lukuisissa näyttelyissä, lehtikirjoituksissa ja esimerkiksi palkitussa Aamun lehti -lyhytelokuvassa.
Hilkka Korhonen on tehnyt pitkän uran myös kuvataiteen opettajana ja ohjaajana Kynnys ry:n Taidepajassa, Mielenterveysyhdistys Helmissä sekä Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistyksessä. Oppilaina hänellä on ollut yhtä lailla mielenterveyskuntoutujia kuin liikuntarajoitteisia ihmisiä. Taidepajojen osanotto on säilynyt kautta vuosien runsaana. Omalla esimerkillään Hilkka on kannustanut vammaisia taiteen tekijöitä – ammattilaisia ja harrastelijoita – eteenpäin urallaan tai harrastuksessaan.
2011
Sari Salovaara
Sari Salovaara on vammaiskulttuurin pioneeri Suomessa. Hän on ollut mukana perustamassa Kynnys ry:n avointa taidegalleriatoimintaa sekä elokuvafestivaaleja, joista Kynnyksen taidetoiminta on saanut alkunsa. Salovaara on toiminut myös vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan puheenjohtajana. Salovaara on lisäksi Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja. Hän on itsekin ansioitunut taiteilijana, etenkin performanssin ja tanssin parissa yhtenä Rajat’on ryhmän Olotila-teoksen esiintyjistä. Opinnäytetyössään hän on tutkinut saavutettavuuden toteutumista museoalalla.
Sari Salovaara on ollut innokkaasti mukana vammaisten kulttuuritoimijoiden kansainvälisessä yhteistyössä ja tuonut näkemystä Suomen vammaisten taidekentälle. Nykyisessä työssään projektipäällikkönä Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelussa hän edistää kokonaisvaltaista esteettömyys- ja saavutettavuusajattelua sekä vammaispoliittisen taiteen tuomista samalle viivalle muun taiteen kanssa.
2010
Otso Kantokorpi
Freelance-toimittaja ja vapaa kirjailija, YLE Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Otso Kantokorpi on tuonut kritiikin myös vammaistaiteeseen. Palkinto on tunnustus Kantokorven merkityksestä vammaispoliittisen taiteen tukijana – kriittisen keskustelun rakkikoirana, ohjaajana ja sunnannäyttäjänä.
Vammaistaiteesta puhuttaessa sorrutaan helposti kiltteyteen ja söpöyteen, mutta taide-etuliite sisältää myös laadullisen vastuun. Kantokorpi on tuonut vammaisten taiteilijoiden tekemän taiteen yleisen taidekritiikin piiriin ja nostanut tätä kautta sen arvostusta.
2009
Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen
Tunnustettu tekstiili- ja käsitetaiteilija sekä ihmisoikeusaktivisti on sekä teoksissaan että julkisissa puheenvuoroissaan toistuvasti ottanut kantaa vammaisten ihmisoikeuskysymyksiin, kuten sikiöseulontaan, vammaisen naisen ruumiillisuuteen, seksuaalisuuteen ja taiteilijoiden asemaan.
Wallinheimo-Heimosen taide hauskuuttaa, vavahduttaa ja pistää ajattelemaan. Teemat kiteytyivät vuonna 2007 Helsingissä ja Espoossa sekä myöhemmin Virossa esillä olleessa näyttelyssä Pretty Cripple.