“Seksikkäintä on, kun joku kysyy jotakin henkilökohtaista, ja haluaa todella kuulla vastauksen.” Näin mainostetaan Aikuisten ystäväkirjaa, jota on myyty kirjakaupoissa ainakin parikymmentä vuotta. Kirja on siis humoristinen aikuisversio lapsuudessa suosituista ystäväkirjoista. Hankin sellaisen itselleni juurikin parikymmentä vuotta sitten, ja kaivoin sen äsken kirjahyllystäni tehdäkseni sen sisältämän aikuistestin.
Aikuistestin pistesaalis karttuu muun muassa Aalto-maljakosta (myös Oiva Toikan linnuista saa pisteen), bonuskortista, yli 10 euron viineistä ja kaasugrillistä. Myös jos “tuottamuksellisesti valmistat ruokaa pakastamista varten” saat pisteen. Miinuspisteitä tulee esimerkiksi marsusta, siitä, että tietää, mikä biisi on listaykkösenä tai muistaa rippikouluisostensa nimet.
Minun pistesaldokseni tuli 15, eli olen tuloksen mukaan “paatunut aikuinen”. Jos pisteitä on 20 tai yli, “olet aikuisuuden ruumiillistuma -kannattaisiko vähän löysätä kravattia/helminauhaa?
Oli hauska palata vuoteen 2004 ja lueskella sen aikaisten ystävien vastauksia. Maailmankatsomukseni: “Sisäänpäin romahtanut”. Pidän työstäni, koska “talojen pannuhuoneissa voi nukkua”. Jos saisin päivän olla nainen, “en varmaan poistuisi pukuhuoneesta”. Hävettää tunnustaa, mutta “en tosiaankaan poistuisi pukuhuoneesta”.
Aikuistesti tuli mieleeni, kun ajattelin kirjoittaa tänne muutaman sanan vanhenemisesta. Itselläni on jonkin asteinen ikäkriisi. Täytän ensi viikolla 53 vuotta. Vuosien kertyminen ei sinänsä ahdista, mutta ikääntymisen tuomat vaivat vähintäänkin mietityttävät. Yksi ensimmäisistä oli ikänäkö, jonka takia olen käyttänyt lukulaseja jo vuosia. Käyn tasaiseen tahtiin hakemassa Tokmannilta aina vahvemmat ja vahvemmat halpislasit. Laseja on otsalla, kotona monessa paikassa, laukussa ja auton hansikaslokerossa, koska ne tuppaavat aina olemaan hukassa.
Ikänäkö nyt on pientä, mutta muistuttaa vanhenemisesta. Yksi asia, minkä olen vanhetessa huomannut itsessäni on mukavuudenhalun lisääntyminen. Tilaisuuden pitää olla huomattavan kiinnostava ja palkitseva jaksaakseni lähteä ovesta ulos, jos vaihtoehtona on mukava ilta kotona. Se jos mikä on varmaan vanhenemista.
Tuija