Blogilinjalla: Jenniina

Asemalta kaikuivat kuulutukset

Viikko sitten matkustimme esikoiseni kanssa Helsinkiin. Minut oli kutsuttu häihin! Sulhanen on ollut rippikoululaiseni kymmenisen vuotta sitten ja morsian on myös tuttu seurakuntamme nuorisotoiminnasta. Hääkutsu oli todella arvokas minulle! Kuin huikea palkanlisä tai huomattava bonus.

Jos olisin matkustanut yksin, olisin todennäköisesti lentänyt Helsinkiin. Se säästää niin paljon aikaa. Teini on kuitenkin tarkka siitä, että emme lennä turhaan. Valitsimme siis yöjunan.

Olen ollut nuoresta pitäen rohkea matkustelija heikosta näöstä huolimatta. Ulkomaille en ole matkustanut yksin, mutta Suomen sisällä uskalsin matkustella junalla ja bussilla usein itsenäisesti jo yläkoululaisena. Lähtevän junan raiteen pyrin bongaamaan silloin pienen kiikarin avulla. Nykyään se käy näppärämmin, kun infotaulusta / näytöstä voi napata puhelimella kuvan, josta zoomata raiteen numero tai lähtevän lennon portti.

Olen onnellinen, ettei nykyään tarvitse myöskään lukea karttaa suurennuslasin avulla, vaan voi eksyä rauhassa GoogleMapsin avulla. Suunnistaminen uudessa kohteessa ei ole vahvuuksiani, mutta aina olen lopulta päässyt perille. Alan elämässäni olla siinä taittopisteessä, jossa minä en enää johdata lapsia perille, vaan he ovat minua taitavampia. Nytkin tytär tsekkasi reittejä ja riitti, että minä olin assistenttina. Vaikka tyttärellänikin on heikko näkö, hän näkee kuitenkin paremmin kuin minä. Jo vuosia lapset ovat olleet silminäni reissuissamme: ”Mikä tämän kadun nimi on? Mitä tuossa kyltissä lukee?”, saatan kysyä mukana olevalta jälkikasvulta.

Häät olivat ihanat! Näkövammaisena kiusallisia hetkiä ovat esimerkiksi oman nimen löytäminen istumajärjestyksestä. Kaikki tällaiset kirjoitetaan ymmärrettävästi pienellä fontilla, enkä näe niitä lukea. Nautin joka tapauksessa juhlahumusta ja koko reissusta! Häissä ollessani, oli teini saanut seikkailla kaupungilla ihan itsekseen. Sydän on pakahtua ilosta, kun kuulen hänen matkustelleen lähijunalla ja shoppailleen eri ostoskeskuksissa. Olen onnellinen, että lapsenikin uskaltaa jo niin paljon, pärjää niin hienosti ja on omatoiminen. Seikkaile tyttöni, seikkaile! Sinäkin selviät mistä vain!