Viime vuodet olen työn ohella suorittanut teologian opintoja Avoimessa Yliopistossa. En ole aiemmin pitänyt itseäni järin akateemisena tyyppinä, vaan enemmän käytännön muijana. On ollut kiva löytää itsestään aivan uusia puolia opintojen myötä. Viime keväänä päätin hakea sisään Helsingin Yliopistoon. Pääsykokeeseen pyysin erityisjärjestelyitä, sillä tilanteeseen sai tuoda tullessaan vain läppärin ja vesipullon. Halusin lisäksi ottaa turvakseni suurennuslasin ja varmuuden vuoksi pienen kiikarin. Pääsykoe järjestettiin messukeskuksessa ja niin suuressa tilassa olisi ollut vaikea nähdä yhtikäs mihinkään; minne istumaan, miten tilasta poistutaan jne. Kaikki erityisjärjestelyitä pyytäneet pääsivätkin kokeeseen yliopistolle. Koronaturvallisuuden vuoksi kokelaat haettiin vieläpä pihalta ja saliin siirryttiin pieninä ryhminä. Tämä järjestely sopi minulle mainiosti. Ei tarvinnut harhailla oikeaa paikkaa etsimässä tai yksin ihmettelemässä, minne mennä. En lopulta käyttänyt apuvälineitäni lainkaan, mutta olivatpahan varalta mukana. Läppäreiden aikakausi on suuri helpotus; kokeessa jaettu materiaali oli helppoa suurentaa näytöllä sopivaksi ja omien vastausten naputtelu käy helposti kun jo ammoisina aikoina opeteltu kymmensormijärjestelmä on hyvin hallussa.
Tein pääsykoetta viimeiseen minuuttiin asti ja poistuin salista helpottuneena! Heinäkuussa sain iloisen uutisen; sain opiskelupaikan! Nyt olen siis työn ohella myös fuksi! Aion tehdä opintoja etänä, mikä nyt korona-aikana on muutenkin luontevaa. Ensimmäisillä etäluennoilla olen ollut jopa kiitollinen siitä, että saan seurata opetusta zoomin välityksellä. Opettajan jakama materiaali on suoraan nenäni edessä, eikä valtavan luentosalin valkokankaalla metrien päässä.
Siunattu etäelämä!
Vielä en ole ilmoittanut yliopistolle, että saatan tarvita tenteissä erityisjärjestelyitä. Ensiksi haluan katsoa, miten selviän ihan tavallisilla järjestelyillä. Mitään sankariviittaa en ole tässä kuitenkaan harteilleni hakemassa. Pyydän tenttiin lisäaikaa heti kun koen sen tarpeelliseksi. Ja se hetki saattaa tulla vastaan hyvinkin pian. Otin nimittäin heti alkuun kreikan kielen kurssin. Ensimmäisen luennon jälkeen läksyksi tuli aakkosten opettelua ja Raamatun hahmojen kreikan kielisten nimien tunnistamista. Suoraan syvään päätyyn siis. Yritän parhaani, mutta outo fontti ja Raamatun pieni präntti eivät ole heikkonäköiselle helppo yhtälö! Kävi miten kävi, edessä on mielenkiintoiset vuodet! Työntäyteiset, mutta mielenkiintoiset!