Kastehelmet kimaltavat ruohikossa jäljiltä kostean yön.
Taas valkenee kaunis kuultava kesäaamu, on aika arkisen työn.
Mylvivi nauta, määkivi lammas, kiekuvi kukko,
kysyvät ääneen, koska tulee meille oma ruohotukko?
Tuulenvire tuo luoksesi tuoksua raikkaan kesän,
samalla kun huomaat suuressa männyssä veikeän oravan pesän.
Vaakkuvi ankka, hirnuvi humma, rouskuvi rehu.
Pian pääsen taatusti osingolle, kuuluu kurren omakehu.
Kulkee ilmassa paljon hyviä hajuja myös muita,
kohta pihassa näkyy muutamia flehmen ilme suita.
Liehuvi harja, vinkuvi tamma, korskuvi ori.
Samalla kun täyttyy viirulassa kerätty tuohinen munakori.
Ruohokin on kuivunut paahteessa päivän auringon.
Emäntä hakee vuohelaan uuden lypsysangon.
Lypsävi kuttu, kiehäävi koira, miukuvi kissa.
Pohtivat, olisiko herkku maito heidänkin ulottuvissa?
Tulee jälleen ilta uusi, laskee aurinko puunlatvojen taa.
Alkaa yö, jolloin eläimetkin oljillaan levätä saa.
-Maria Tuomialho-
Mukavaa kirjailija, runoilija Eino Leinon päivää kaikille!
