Parhaillaan juuri teippaan kirjekuorta kiinni, on eläkevakuutusyhtiöön lähdössä jälleen vastinetta ja uusia lausuntoja, ties monettako kertaa tässä viimeisen viiden vuoden aikana. Muutaman kuukauden päästä odottelen jo tottuneesti postia, jossa kerrotaan, että “vaikka sulla on lanne- ja niskarangassa vähän pientä ongelmaa, se ei kuitenkaan haittaa sinua, koska niitä ei leikata…”
Moni terve, ei varmasti koskaan ymmärrä sitä, millaisessa prässissä moni työelämään ja kuntoutustoimiin liian sairas ihminen elää, pääsemättä välttämättä kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairaiden tulisi itse olla ajan hermoilla, jaksaa taistella oikeuksistaan, vaikka siihen ei välttämättä löytyisi voimavaroja, sisua eikä välttämättä osaamistakaan.
Turun yliopiston professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo on kirjoittanut työkyvyttömistä työnhakijoista hyvän artikkelin “ Työkyvytön työnhakija – kenen ongelma?“.
Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen voi olla sairaalle voimat vievää täysipäiväistä työtä
Hylätyn työkyvyttömyyseläkehakemuksen jälkeen saattaa sairaan elämä pitkälti olla muun muassa toistuvaa vastineiden kirjottamista, uusien lääkärilausuntojen hankkimista, joka tarkoittaa usein lukuisia lääkärikäyntejä ja tutkimuksia jotka syövät sairaan henkilön voimavaroja entisestään. Huonolla tuurilla kohdalle osuu ehkä hieman potilaan vaivoja vähättelevä taho, jonka seurauksena sairastunut saattaa lyödä hanskat tiskiin, eikä enää jaksa jatkaa taistelua oikeuksistaan.
Yhteiskunnallisen systeemin väliinputoajat elävät ikään kuin tulisilla hiilillä. Vaikka mihinkään työhön et pystyisi, elämä kuitenkin maksaa. Rahaa ei välttämättä tule tai rahansaantiin tulee pitkiä katkoksia.
Sairastuneen pitäisi tietää, mitä etuutta toimeentulon tueksi pitäisi seuraavaksi hakea, ja selvitä mahdollisesta pidemmästä asiankäsittelyajasta myös taloudellisesti. Tie voi olla hyvinkin uuvuttava ja sairaan henkilön voimavaroja entisestään vähentävä. Systeemi on myös erittäin passivoiva.
Onko sairaalla varaa tehdä töitä?
Työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa henkilö voi tienata eläkkeensä tulorajaan asti säännöllisesti, eläkkeellä ollessa voi myös opiskella. Eläkkeen lisäksi henkilö voi olla työskennellessään tuottava yhteiskunnan jäsen, saaden samalla mielekästä tekemistä ja pysyy mahdollisesti virkeämpänä, ehkä jopa parempi vointisena voidessaan tehdä muutakin, kuin käydä henkistä taistoa eläkeoikeudestaan.
Joutuessaan työttömäksi mahdollisesti hylätyn eläkepäätöksen tai kielteisen sairaspäivärahapäätöksen jälkeen, sovitellulla päivärahalla sairas voi toki työskennellä, mutta ongelmaksi saattaa muodostua työtunneista ja palkanmaksusta johtuva käsittelyajan piteneminen. Työttömyysetuutta voi parin tunnin keikkatyön takia joutua odottamaan huomattavasti normaalia pidempään. Onko kaikilla varaa odottaa tuloaan viikko, pari kauemmin?
Sairaslomalla ollessaan taas ei voi työskennellä. Tai voi “jotain tosi vähän”, sanottiin minulle joskus aiemmin. Mikä on se “tosi vähän” on sitten tulkintakohtainen kysymys. Moniko uskaltaa riskeerata, jos pelkona on menettää pienten työkeikkojen takia koko kuukauden toimeentulo?