Minulla on muutamia vuosia ollut EU:n vammaiskortti. Omalla kohdalla en ole korttia vielä kovinkaan paljon yrittänytkään käyttää, koska korona-aikana olen ihan mielelläni ollut vain kotona. Lisäksi koen kortin käytön hieman haasteelliseksi, sillä lähitienoilla on todella vähän paikkoja, jotka ovat ilmoittautuneet vammaiskorttikohteeksi. Etukäteen selvittelyksi usein siis menee avustajan mukanaolopolitiikan selvittely kohteittain.
Virikkeen etsintä
Työntantajan puolesta sain mahdollisuuden virke-etuihin ja selaillessani hieman tuskaisena palveluntarjoajien luetteloa, huomasin siellä erään mahdollisesti mielenkiintoisen kohteen. Kohteessa pitäisi päästä jonkin verran kävelemään sekä pitäisi pystyä istumaan ja sieltä vielä poiskin päästä, eli avustajan tarve olisi kohdallani ilmeinen. EU:n vammaiskortissani on myös A, eli avustajan tarpeen merkintä.
Laitoin tähän mahdolliseen kohteeseen viestiä etukäteen, kysyen pitääkö avustajalle ostaa oma lippu, vai pääseekö hän veloituksetta sisään. Mainitsin myös, että minulla on käytössä EU:n vammaiskortti, jossa A- merkintä.
Vastausten äärellä
Olisin tyytynyt vastaukseen, “avustajan sisäänpääsy pitää maksaa” tai “avustaja saa tulla veloituksetta sisään”. Sen sijaan sain pidemmän vastauksen, jota luin hieman silmät pyöreänä…
Vastauksessa kerrottiin, että vammaiskortti ei automaattisesti oikeuta ketään pääsemään sisään, KOSKA joidenkin käyttäjien kanssa on ollut ongelmia. Nämä” jotkut (vammaiskortin) käyttäjät” ovat kuulemma“yrittäneet päästä vammaiskortin avulla ilmaiseksi sisään”, vaikka kyseessä ei ole ollut sellainen ongelma, missä avustajaa tarvittaisiin! Vastauksessa kerrottiin myös, että vammaiskortti ei oikeuta mihinkään sosiaalisiin etuuksiin ja että 10% väestöstä on kyseiseen korttiin oikeus.
Vastauksessa mainittiin, että he pystyvät itse arvoimaan avustajan tarpeen, eivätkä tarvitse tässä EU:n vammaiskorttia ollenkaan. Avustajaa kohteessa tarvitsee lähinnä liikuntarajoitteiset ihmiset. He päästävät sisään avustettavan mukana sitten nämä avustajat, jos katsovat asiakkaan sellaista tarvitsevan. Lisäksi kuulemma avustettava tai avustaja voi tuoda ilmi “ovella” avustajan tarvetta paikanpäällä.
Itsehillinnän äärellä
Luin vastausta useamman kerran, ja edelleen ihmetellen. Purin lähes sormiin, etten lähettänyt mitään nasevaa vastausta, siitä, miten itseasiassa ihan perusmatikalla laskien ensinnäkään 10% väestöstä ei ole oikeutettu vammaiskorttiin, koska vammaiskorttien määrä on rajattu noin 300 000 kappaleeseen ja Suomen kokonaisväkiluku on 5 549 807 henkilöä.
10% väestöstä olisi 554 980 henkilöä, eli lähes tuplamäärä nykyiseen vammaiskortin haltia määrään. Huomattavaa on myös se, että jokaiseen vammaiskorttiin ei tule avustajan tarve merkintää, jos sellaista tarvetta henkilöllä ei ole. Saadakseen avustajan tarpeesta kertovan merkinnän korttiinsa, tulee ihmisen täyttää vielä lisäkriteereitä, joiden perusteella tarve asustajalle on.
Onko kaikilla varaa käydä ovella arviossa?
Asiakkaan kannalta olisi myös hyvin olennainen tieto, tietää etukäteen, tuleeko avustajan kulut maksaa, vai saako avustaja kulkea mukana ilmaiseksi, koska vammaispalvelusta pitäisi etukäteen pyytää avustajan kustannuksille mahdollista kuittausta. Jos vammaispalvelu ei avustajan kulua hyväksyisi, voi monelle olla kynnyskysymys sisäänpääsyyn jo tuplalippujen kustannuserä, jos avustajan lipun joutuisi maksamaan omasta pussista.
Ei kaikilla ole varmaankaan varaa käydä “ovella arviossa” hyväksytäänkö avustajan tarve, jolloin avustaja pääsisi veloituksetta sisään, vai joutuisiko tilittämään sisäänpääsyt tuplana, tai vaihtoehtoisesti lähtemään turhan reissun vuoksi kotiin, jos varaa myös avustajan kustannuksiin ei olisi.
Jaloilla äänestys
Itse tulin jo siihen tulokseen, että en aio mennä palveluntarjoajan ovelle avustajan tarpeen arviointiin, ihan periaatteesta -ikinä. Minun ikinä on ikinä. Kokisin myös erittäin nöyrryttäväksi jossain jonossa alkaa selvittämään virkailijalle, että mihin mä oikeastaan voisin tarvita avustajaa just heillä.
Eiköhän sitä varten juuri osaksi ole otettu EU:n vammaiskortti käyttöön, jolloin voit sen kanssa hoitaa nämä asiat jouhevammin, ja huomaamattomammin. Ilman erillisiä tarveselvityksiä jokaisessa kohteessa erikseen. Ei kaikkien avuntarve näy välttämättä heti päällepäin!
Kenellä tarve, kenellä ei – kuka päättää, kenellä on siihen kyky?
Väitän, että osa minut tavanneista, ei ollenkaan käsitä sitä, että avustajalle tarvetta oikeasti on. Olen toki myös huomannut, että joskus joku avustaja on on vaikuttanut jopa ärsyyntyneeltä “joutuessaan” nostamaan maahan pudottamani tavaran ylös, aina uudelleen ja uudelleen, kun yritän selvitä joistain asioista ihan itse… aivan kuin tahallani kylvisin tavaroita maahan…
Toki, ne, jotka hieman pidemmän aikaa seurailee toimintaani, niin huomaavat, että muun muassa kaikenlaiseen kurotteluun ja tavaroiden nosteluun tarvitsen apukäsiä, eikä se liikkuminenkaan aina ole ihan kissamaisen ketterää… Mutta pystyisikö välttämättä joku “ovivahti” pongaamaan minun tai jonkin muun avuntarpeen ovensuussa, ei välttämättä.