Kato, on vielä jotain, mikä mua liikuttaa ja mä istun sen päällä: PYÖRÄTUOLI, ystäväiseni, Pyörätuoli!!!
Pyydän anteeksi, rakkaat ystäväiset, etten ole aiemmin tällä viikolla ehtinyt kirjoittaa kuulumisiani teille, mutta minulla on ollut niin kiire kaikessa menossa ja touhussa, etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään, vaikka te olette koko ajan mielessäni. On mukava saada jälleen kertoa teille, mitä kaikkea kivaa minä ja Charly olemme tällä kuluneella viikolla tehneet!
Tiistaina 23.4.2024 koitti odotettu hetki, kun sain mennä yhdessä Charly-koirani ja henkilökohtaisen avustajani kanssa Tampereen Apuvälineyksikköön testaamaan uutta, minulle mittatilaustyönä tehtyä pyörätuolia. Apuvälineyksikön fysioterapeutit olivat jo aiemmin sanoneet olevansa koiraihmisiä, ja kun kerroin, että minulla on kotona oma, ihana Charly-koira, he sanoivat, että voisin ilman muuta tuoda Charlyn mukanani käymään paikan päällä, jos haluaisin. Charly on aina enemmän kuin innokas lähtemään mukanani minne ikinä menenkin, ja mikä olisikaan parempi hetki ottaa koira mukaan kuin uuden pyörätuolin sovitus!
Ja mitä sitten näimmekään paikan päällä Apuvälineyksikössä: Uusi pyörätuoli on aivan mielettömän hieno, olen vieläkin ihan fiiliksissä siitä! Olen lapsesta saakka ollut Tapparan jääkiekkojoukkueen fani ja vaikka pidänkin oranssista väristä ihan itsenään, uusi pyörätuoli on niin Tapparanoranssi, että se tekee siitä vielä entistä hienomman. Kyllä se asia on niin, että: Tappara on terästä, Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä (myös Ilves!)
Charly oli tyypilliseen tapaansa ihmeissään, vaikkakin rauhallinen koko sovitusprosessin ajan. Se sulatti hellyttävällä olemuksellaan sekä fysioterapeuttien että muiden asiakkaiden sydämet, ja muutamat ihmiset kävivät myös silittämässä sitä. Ainoastaan niissä tilanteissa Charly hiukan hätääntyi, kun minun piti mennä tekemään testikelauksia tapaamishuoneen ulkopuolelle: se pelkäsi jäävänsä minusta jälkeen ja tulevansa hylätyksi. Riemu oli tietenkin sitä suurempi mitä nopeammin palasin kierrokseltani takaisin tukikohtaan, eli tapaamishuoneeseen.
Sovitusprosessin lopuksi sain taas omistajan ylpeydellä esitellä fysioterapeuteille kaikkia niitä temppuja, joita olemme Charlyn kanssa vuosien varrella harjoitelleet ja Charly kehuttiin taas maasta taivaaseen. Sovitus onnistui niin hyvin, että sain uuden pyörätuolin heti mukaani kotiin testattavaksi. Tässäpä sitä on aika mennytkin mukavasti testaillessa ja uusiin ominaisuuksiin tutustuessa (pyörätuolissa on siis sivuille ja taaksepäin kääntyvät jalkalaudat, sivutuki, metalliset kelausvanteet, säädettävät työntökahvat…) Charlykin on kovasti ihmetellyt, tutustunut ja nuuskutellut uutta pyörätuoliani: “Mikäs se tämä vempele onkaan ja miksi se tuoksuu jotenkin erilaiselta, ihan kuin uusi!” Arjen helpotusta siis monin tavoin, mutta hienointa on kuitenkin ehdottomasti itse väri, se on niin: TAPPARA!!!
Ollakseni rehellinen, minun oli tarkoitus päivittää blogiani jo eilen, mutta löysin sattumalta eilen iltasella Internettiä selatessani sivuston, jonka kautta pystyin katsomaan kokonaisia jaksoja tällä hetkellä YLE:llä esitettävästä sarjasta “La promesa“, joten jämähdin niiden pariin usean tunnin ajaksi! Ymmärrän espanjan kieltä sen verran hyvin, että pystyin melko vaivattomasti seuraamaan jakson kulkua ilman tekstityksiäkin. En vain malttanut olla katsomatta tapahtumia ihan pikkiriikkisen eteenpäin, olen välillä niin utelias ja malttamaton! Viihdyin sarjan parissa niin pitkään, että Charlykin tuli välillä kuikuilemaan minua kysyvästi: “Mami, etkö sinä aio ollenkaan tulla nukkumaan?” Lopulta menin kyllä sänkyyn, mutta minun oli ihan pakko vielä ennen nukkumaanmenoakin lukea pieni pätkä eräästä keskeneräisestä kirjasta, jonka loppuratkaisu odottaa aivan kulman takana…
Vappu lähestyy, joten nyt on aika ruveta siman valmistuspuuhiin! Minun lapsuudenkodissani on tehty inkiväärisimaa niin kauan kuin muistan ja mielestäni se on PARASTA simaa, mitä ikinä on olemassa: makeaa mutta samalla raikasta, sillä inkivääri peittää oivallisesti liian sokerin maun! Suosittelen lämpimästi kaikille! Inkiväärisimaa maistettuanne ette enää ikinä halua ostaa kauppojen mautonta sokerilitkua: Valitettavaa, mutta todellista on totuus! Reseptin saa helposti netistä hakusanalla: “inkiväärisima”. Makoisaa vappua kaikille siman ja munkkien kera!
