Kohta alkaa tyttären koulusta joululoma! Itse odotan sitä jonkin verran, veikkaan että toinen perheestämme ei. Sillä, hän nauttii koulukäynnistä täysin rinnoin. Koulussa kuulemma on parasta kaverit, leikkiminen ja se että oppii uusia asioita!
Täytyy pistää sormet ristiin, että sää suosisi myös länsirannikkoa ja lomaa saisi viettää mukavassa lumikelissä..
Lumi toki asettaa hieman haasteita, sillä olen jo muutamina koulupäivinä ollut autolla jumissa lumihangessa ihan tiellä… Enkä itse saa kaivettua autoani sieltä irti…
Siksipä olisi hyvä, ettei lunta tulisi paljoa enää lisää, mutta kiva olisi jos nykyisetkään ei sulaisi.
Kelkkaillen
Tänään pääsimme ensimmäistä kertaa potkukelkkailemaan tänä talvena.
Kelit olivat melkein kodillaan, mutta harmiksemme “päätiemme” oli kerrankin hiekoitettu hyvissä ajoin! Eli kelkka ei siellä luistanut.
Itse olen nykyään tosi arka kelkkailemaan, jos pienikin epäilys yllättävästi kitkasta. Sillä ajoin edellisenä talvena “kelkkakolarin”. Lumen alla oli tiellä jokin töppäre, johon kelkka osui ja lensin kelkan käsinojan läpi maahan… Kelkkahan siinä rytäkässä myös rikkoutui kappaleiksi!
Ehdin jo surra perintöpotkukelkkani kohtaloa, mutta onneksi yksi entinen työkaverini oli niin taitava käsistään, että sai kelkan korjattua entiselleen! Tyttäreni on jo neljättä sukupolvea perintöpotkukelkan puikoissa.
Joulun valmisteluun, eiku…
Normaalit ihmiset hiljalleen hiljentyvät varmasti joulun valmisteluun… itsekin niin voisin tehdä – jos voisin. Nyt paukkuu aikarajat vastineille vakuutusoikeuteen, jossa käsitellään sekä sairaspäiväraha, että työkyvyttömyyseläke asioitani.
Seuraavat päivät siis puurran koneen ääressä, kaiken mahdollisen ajan, mitä kykenen.. Kelan ja eläkevakuutusyhtiön tekemään vastineeseen on aina vain 14 vuorokautta aikaa reagoida… ja tätä vastineiden vaihtoa tehdään aina, kun tulee jokin uusi diagnoosi tai asiakirja.
Molemmat vastapuolet vetoaa yleensä siihen, että “ei ole ilmennyt mitään uutta, minkä vuoksi heidän päätöstään pitäisi muuttaa“.. Se tuntuu niin uskomattomalta ja todellisen väärältä, miten kerta toisensa jälkeen näiden tahojen asiantuntijalääkärit dissaa täysin hoitavien lääkärien lausunnot. Tuntuu myös siltä, että loppupeleissä itse saat yksin taistella tuulimyllyjä vastaan, vaikka et millään jaksaisi… samalla peläten, että koko vaivannäkö saattaa olla täysin turhaa.
Olet vain yksi pieni sakka siellä hakemusten valtameressä, eikä ketään päättävää tahoa välttämättä oikeasti kiinnosta, miten sä voit, mihin sä pystyt tai mikä olisi loppupeleissä ihan oikein.