Tehosteella käyty
Täällä on sikäli hyvin järjestetty rokotetilaisuus, että turvavälit on helppo pitää sisätiloissa, mutta kävelymatkat parkkipaikalta sisälle ja taas ulos ovat ei täysin terveelle ovat melko pitkät. Vajaakuntoiselle se voi olla päivän urakka kun taapertaa piikinhaku lenkin. Olisin itse kaivannut autolla ajettavaa drive-in kaistaa rokotustilaisuuteen.
Tänään oli vuorossa koronatehostepiikin hakeminen. Ensimmäisestä piikistä selvisin vähin oirein, hieman outo olo oli käsivarressa ja kuume nousi seuraavana päivänä.
Nyt saa hetken aikaa “jännittää” mitä tällä kertaa piikistä tuleman pitää. Toivottavasti ei pistokohdan kuumotusta kummempaa. Koitan myös muistaa pitää tällä kertaa puhelimen mukana…
Ensimmäisen koronapiikin jälkeen olin tietysti lähimmäisiä informoinut, että hiukan voi pitää silmiä auki sen suhteen, miten viuhun menemään, koska olen aika monesta eri lääkeainesta saanut muun muassa hengitystiet tukkivia reaktioita.
Rokotettu hukassa
Ensimmäisen rokotuksen jälkeen kotiin tultua menin keritsemään lammasta ja olin unohtanut puhelimen sisään.. Puhelimeen oli tullut puhelu jos toinenkin.. lopputulemana vajaan 30kilometrin päästä lähti auto tänne meille ajelemaan, eikä kuljettaja löytänyt minua sitten mistään.. Ei varmaan heti tullut edes mieleen, että voin olla tallin takana kerintäpuuhissa, hieman “piilossa” pääväyliltä.
Hetken kuluttua kuulin auton tööttäilyä. Pyörittelin silmiäni paheksuvasti sekä mielessäni jupisin, että mitähän lie huligaaneja on liikkeellä, kun noin järjettömästi tööttäillään autolla ja vielä ilta myöhällä. Kaikkia sitä leipä elättää. Tööttäilijä yritti vain ilmeisesti saada minut esille “piilostani”, kun hän saattoi olettaa minun olevan jossain puolitoreissani rokotuksen jäljiltä. Onneksi en kuitenkaan ollut.
Siltä varalta, että asiaani käsittelevä eläkevakuutuslaitos tärppää tähän kiinni, että olen työkykyinen kun voin keriä lampaan… niin mainitaan, että niin sanottu normaali ihminen kerii helposti vaikka 140 -200 lammasta päivässä.. Yhden lampaan kerintään heillä kuluu aikaa noin kolme minuuttia. Niin minun kerintä nopeus on lammas tai kaksi päivässä, josta kerintään kuluva aika noin tunti tai vähän yli per lammas. Eli kerinnänkin suhteen paukutetaan reilusti yli 60% vajaateholla.
Lampaan kerintä
Meillä lampaat keritään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kerinnän jälkeen villat lajitellaan. Lajittelun jälkeen ahvenanmaanlampaiden ja kainuunharmaiden villat myydään kehräämöön ja suomenlampaiden villat villalankoja tuottavalle yritykselle. Päätuotantosuuntamme on villantuotanto.
Varmaan muuten käyttäisimme pelkkää rahtikerijää, eli kerintätyötä ostopalveluna, mutta lampaan villan lanoliini on niin hyvää käsienhoitoainetta, että keritty lammas viikossa pitää ikävät pakohaavat poissa käsistä. Vastaavaa apua antavaa rasvaa en ole vielä onnistunut löytämään.
Kerintävälineet
Kerintävälineet kulkee näppäristä samassa pakissa. Minulla on käytössä akkukäyttöinen keritsin, koska johdollisen, sähkövirtaan kytkettävän keritsimen käyttö on omien rajoitusten vuoksi hieman hankalaa.
Keritsimen lisäksi pakissa on vara-akku, sekä kerintäkoneen voiteluöljyä. Konetta pitää voidella muutamien minuuttien välein. Normaalit kerijät siis vuotelevat koneen öljyllä aina kerittävien lampaiden välissä. Itse joudun öljyämään konetta useita kertona yhden lampaan kerinnän aikana.
Pakissa on myös keritsimen puhdistamiseen pieni harja, sekä haavan pudistusaine. Jos kävisi vahinko keritsimen kanssa. Itse kerin keväällä palan omasta sormestani, onneksi tuli vain pieni, nopeahkosti paraneva haava.
