Punkin pongaus
Kesän ikävänä varjopuolena on ylimääräiset harmia tuottavat ötökät. Etenkin täällä rannikolla on punkkitarkastus tehtävä kaikille päivittäin, mielellään useamman kerran, punkkikarkotteista huolimatta. Nyt oli Pimuun ilmestynyt punkki! Punkin poisto sujuu jo onneksi vuosien rutiinilla.
Hankin myös itselleni punkinkarkoitetta, mutta onnistuin nähtävästi hukkaamaan sen, ennen koekäyttöä. Joskus tuntuu siltä, että hukkaisin varmaan myös itseni, jos se olisi mahdollista.
Punkkihavainnon kirjasin punkkiliveen. Yritän aina kantaa korteni kekoon kaikissa mahdollisissa punkkitutkimuksissa, epätoivoisesti siinä toiveessa, että ne jotenkin hyödyttäisi tulevaisuuden eloa punkkien kanssa, tai että niistä päästäisiin kokonaan eroon. Kokonaan eroon pääsy toki tuskin on mitenkään mahdollista.
Käärmeet
Täällä meidän huudeilla on melko paljon käärmeitä. Tai, en halua tietää miten paljon se on, jos jossain niitä on vielä enemmän. Rantakäärmeet ei minua haittaa, ne on ihan hyödyllisiä ja niitäkin täällä näkyy joka kesä, mutta kyykäärmeiden kohtaamisista luopuisin mielellään kokonaan.
Kyitäkin näkyy joka ikinen kesä. Ulkona liikkuessa pitäisi aina muistaa katsoa mihin astuu, ja etenkin, mihin kätensä lykkää. Useamman kerran olen itsekkin melkein astunut kyyn päälle. Nykyään asteen lisäjännitystä tuottaa se, että oma jalkojen reaktiokyky ei ole enää kovin kissamaisen ketterä.. siinä vaiheessa kun näkee mihin on astumassa, ei välttämättä enää saa pysäytettyä askeltaan. Välillä epäilen että juuri oman hitauden vuoksi ehdin käärmeitä niin paljon pongailemaan. Parempi jalkaiset kun pyyhältää paljon nopeampaa ruohikossakin menemään.
