“HUJAAAAA!!! Heei, nyt kaikki rummut soikoon, däädäädäädädäädäädädää!!!”
Ja niinhän siinä kävi, ystävät rakkaat, että Tappara tuli, näki ja voitti, ja Pelicans vikisi! Otteluvoitot Tapparalle 4-1! Ny naatitaa, juhlitaa ja rillataa! ME OLLAAN MESTAREITA, HYVÄ, TAPPARA, TAMPEREEN PARAS JOUKKUE, WUHUUUUU!!!!
Nyt, kun Tampereella juhlitaan jälleen kerran meidän oman kiakkoylpeyden Suomen mestaruutta (kolmas peräkkäinen mestaruus Tapparalle), yksi juhlahumun sykkeessä pariskuntien välillä esitettävä kysymys voisi olla: “Mitäs jos tehtäis lapsi näin mestaruuden kunniaksi?” Vakava kysymys, mutta jos yhdessä päädytään siihen, että vauva saa tulla, jos on tullakseen, niin minun mielestäni se on söpöä, suloista, romanttista, ihanaa… Lapset ovat Jumalan lahja ihmisille ja elämän suurin siunaus.
Entäpä jos käykin niin, että yhden lapsen sijasta perheeseen tuleekin kerralla kaksi vauvaa? Ensimmäinen reaktio on varmasti jonkinlainen shokki ja ihmetys, pieni paniikkikin saattaa iskeä ja onhan se toki ihan ymmärrettävää. Minä itse olen kaksonen, minulla on kaksoissisko. Auniester, joka on minua minuutin vanhempi, eli hän on minun isosiskoni. Toisille minuutin ikäero kaksosten välillä on mitätön, mutta minulle ja kaksoissiskolleni sillä on hyvin suuri merkitys ja sen takia Auniester on aina ollut minulle selkeästi paitsi kaksois- myös isosisko (nimetkin sen jo kertovat: A ja B).
Haluan tuoda tämän asian esille, koska myönnän, että minun korvaani on aina hiukan särähtänyt ikävästi, kun kuulen keskustelunpätkän: “Ne saa vauvan!” “Ei kai ne vaan saa kahta?!” Miten niin “Ei kai vaan?” Eihän kaksosten saaminen ole mikään maailmanloppu, pikemminkin iloinen yllätys. Usein ihmiset selittävät reaktiotaan sanoen: “No, kun ei ollut tilauksessa, ajateltiin, että yks vaan…” Kaksoset harvoin ovat suunnitelmissa, mutta niiden saaminen on aina mahdollista, kun lapsentekoon ryhdytään. Hedelmöityshoidoilla aloitetut raskaudet tosin lisäävät kaksosraskauden mahdollisuutta samoin kuin iäkkäämpien naisten raskaudet. Minä itse en siis pidä termistä “lapsenteko“, minun mielestäni lapsia ei tehdä, niitä saadaan.
Kaksosuus ja kaksoset ovat olleet luonnollinen osa elämääni aina. Äitini on kaksonen ja mummillani, eli äitini äidillä, on yhteensä 4 paria kaksosia (+ kaikki “yksöset “), yhteensä mummillani oli 15 lasta, joista 13 siis on vielä elossa. 91-vuotias mumminikin on vielä elossa, mutta hän kamppailee muistisairauden kanssa. Myös kaksoissiskoni aviomies on kaksonen.
Monet ovat vuosien aikana kiinnittäneet huomiota minun ja kaksoissiskoni erikoisiin nimiin. Meillä ei ole kaimoja. Nimet ja niiden merkitykset ovat aina olleet tärkeä osa nimivalintaprosessia. Äitini ja isäni eivät halunneet minulle ja siskolleni mitään tusinanimiä ja koska meillä oli jo ennestään paljon sisaruksia ja muutenkin iso suku, nimien valintaan paneuduttiin toden teolla: ensimmäisenä syntynyt saisi A:lla alkavan nimen, nuoremman nimi alkaisi B:llä. Pitkän ja hartaan etsinnän jälkeen nimeksi valikoituivat Auniester ja Beataleea. “Auni “ tarkoittaa “siveä, puhdas”, “Ester” on “loistava tähti“. Lisäksi Ester on äitimme äidin, rakkaan mummimme, toinen nimi. “Beata-nimen äitini löysi ruotsinkielisestä almanakasta. Nimi tarkoittaa: “onnellinen, autuas, kaunis“. “Leea”-nimi tulee Raamatusta, sillä Jaakobin ensimmäisen vaimon nimi oli Lea. Lisäksi nimi “Lea, Leea” tarkoittaa “lehmää”, mikä ei itsessään välttämättä ole maailman imartelevin merkitys, mutta sopii kyllä yhteen sen tosiseikan kanssa, että olen maalla kasvanut ja lapsuudessani kotirantani, Kiimajoen, toisella puolella laidunsivat naapuritilan lehmät. “Leea” valikoitui Beata-nimen seuraksi lopulta sointuvuutensa ansiosta: Onhan Beataleea kaunis nimi, ja olen oikein ylpeä siitä, vaikka nimen alkuperää ja kirjoitusasua saakin selittää tuon tuosta.
Tunnen, että kaksosuus on aina vetänyt minua jollakin tavalla puoleensa, niin elävässä elävässä kuin fiktiossakin, kuten kirjallisuudessa ja elokuvissa. Esiteinivuosinani minun suosikkikirjojani olivat Francine Pascalin Sweet Valley High-kirjat, joiden pääosassa olivat 16-vuotiaat, lukiota käyvät amerikkalaiskaksoset Elizabeth ja Jessica Wakefield sekä heidän perheensä ja ystävänsä. Kirjoista tehtiin 90-luvun ja 2000-luvun vaihteessa myös televisiosarja, jota tosin seurasivat ennemmin vanhemmat sisareni kuin minä, mutta katsoin minäkin välillä sarjaa jakson sieltä toisen täältä, jos vain satuin olemaan television ääressä lähetysaikaan. Sarjassa näyttelivät pääosia tosielämän kaksoset Cynthia ja Brittany Daniel (s. 1976). Toinen teinivuosiltani mieleen jäänyt, elokuvissa esiintynyt kaksoskaksikko on nyttemmin jo elokuva-alalta vetäytynyt ja tätä nykyä muotiin ja vaikuttamiseen enemmän keskittyvä parivaljakko Mary-Kate ja Ashley Olsen (s. 1986). Mielenkiintoinen, joskin tyypillinen kaksosuudella leikittelevä elokuva on myös Disneyn uusintafilmatisointi klassikkoelokuvasta Ansa vanhemmille, joka julkaistiin vuonna 1998. Elokuvassa pääosaa näytellyt nuori Lindsay Lohan (s. 1986) tekee kaksoisrooliin esittäen molempia kaksosia, Annieta ja Hallieta. Myös takavuosien kotimaisen klassikko-tv-sarjan “Blondi tuli taloon” (1994-1995) yhdet päähahmot, Matti ja Missu Hurmala (esittäjinä Lotta Onttonen ja Niko Sinervä, s. 1975), ovat kaksosia.
Koska seuraan niin tiiviisti sekä suomalaisten että ulkomaalaisten julkisuudenhenkilöiden elämää, on ollut hauskaa huomata, miten kaksosuus on tullut osaksi myös sellaisten ihmisten elämää, joita ihailen kovasti: Joel Hallikaisella on vaimonsa kanssa kaksospojat Ukko ja Onni (s. 2000), Teemu Selänteellä (s. 1970) on kaksoisveli Paavo, Roger Federerillä on kahdet kaksoset, tyttäret Charlene Riva ja Myla Rose (s. 2009) sekä pojat Leo ja Lennart, “Lenny” (s. 2014). Muistan yhä elävästi sen päivän, kun kaksoissiskoni Auniester kertoi minulle, että meidän molempien suosikkitennispelaaja Roger Federer vaimoineen oli saanut kaksoset: Olimme siitä ihan fiiliksissä, innoissamme ja tohkeissamme, iloisesti yllättyneitä – mikä hauska sattuma! Roger Federer oli siis julkisuudessa puhunut vain yhdestä vauvasta “When the baby comes…“, mutta jälkeenpäin ajatellen, ottaen huomioon Federerin suosion ja aseman tenniksen sekä yleisen julkisuuden parissa, tämä lähtökohta oli aivan oikea päätös. Kuvitella sitä mediamylläkkää, jos Federer vaimoineen olisi kertonut odottavansa kaksosia: AIMO PAMAUS!
Muita tunnettuja julkisuudenhenkilöitä, joiden elämään kaksoset liittyvät läheisesti ovat mm. jääkiekkoilijat Jere Lehtinen (hänellä on kaksostytöt Anna ja Sofia), Timo Jutila (kaksostytöt Laura ja Liisa), Jari Kurri (kaksospojat Ville ja Joonas), Sami Lepistö (kaksostytöt Ava ja Sansa), näyttelijä Armi Toivanen (kaksoissisko Alina), radiojuontaja Minna Kuukka (kaksoset Viola ja Jooa). Ulkomaalaisista mainittakoon näyttelijä Julia Roberts (kaksoset Phinneaus ja Hazel), Jennifer Lopez (kaksoset Max ja Emme), Angelina Jolie (kaksoset Knox ja Vivienne), näyttelijäkaksoset James ja Oliver Phelps (Harry Potter –elokuvien Fred ja George) sekä Tanskan kuningaspari, kuningas Frederik X ja kuningatar Mary (kaksoset, prinssi Vincent ja prinsessa Josephine).
Seurattuani maailmaa ja luettuani paljon tutkimustietoa identtisistä kaksosista olen itse onnellinen siitä, että kaksoissiskoni ja minä emme ole identtisiä. Monilla ihmisillä on vielä tänäkin päivänä sellainen käsitys, että kaksoset ovat melkein aina identtisiä, mutta näin asia ei suinkaan ole: Tutkimusten mukaan ainoastaan noin 20 % kaikista maailman kaksosista on identtisiä, eli oikeastaan aika vähän. Lisäksi identtiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta, sillä tyttö- ja poikakaksoset eivät voi olla keskenään identtisiä. Sen lisäksi, että minä ja kaksoissiskoni emme ole ulkonaisesti samannäköisiä olemme luonteiltamme ja mieltymyksiltämme niin erilaisia, että vanhempammekin ovat joskus olleet aivan hukassa meidän kanssamme: kun toinen haluaa punaista, toinen haluaa sinistä, tai jos toinen haluaa appelsiinimehua, niin toinen ottaa omenamehua, mutta vahingossakaan ei haluta sitä, mitä sisko ottaa! Pahinta oli teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa, kun minulla ja kaksossiskollani oli kotona yhteinen makuuhuone ja sisareni halusi välttämättä nukkua pilkkopimeässä huoneessa ja minä halusin huoneeseen edes vähän valoa. Äiti ja isä ratkaisivat lopulta asian sermin avulla: huoneen pimeä osa jäi siskolleni ja valoisa osa minulle!
Vaikka minä ja kaksossiskoni olemmekin erinäköisiä, emmekä siis tunnesiteiltämme niin kiinni toisissamme kuin identtiset kaksoset, on meidänkin välillämme jonkinlainen erityinen yhteys: Meitä ei kannata esimerkiksi Alias-sanaselityspelissä laittaa samaan tiimiin, sillä meillä on keskenämme ihan omia tapoja selittää sanoja niin, että toinen tietää sanan jo muutamasta vihjeestä ennen kuin toiset osanottajat edes tajuavat, mistä oli kysymys. Lisäksi meidän nauruhermojemme välillä on sellainen yhteys, että meidän ei tarvitse kuin kuulla toisen nauravan, niin itseäkin alkaa naurattaa, vaikkei itsellä olisikaan mitään tietoa siitä, mikä toista noin naurattaa. Nauru on tarttuvaa!
On olemassa sanonta: “Poikkeus vahvistaa säännön!” ja meidän kohdallamme tämä pitää paikkansa muutamien yhteisten mieltymystemme kohdalla: rakastamme esimerkiksi Katri Helenan ja Joel Hallikaisen musiikkia, Disney-piirrettyjä (yhteinen ikisuosikkimme on 101 dalmatialaista, 1961) ja suosikki Disney-pahiksemme on Cruella DeVil (vuoden 1996 suomenkielisessä dubbauksessa mahtava Hannele Lauri: “Ihan tosissaan, riittää jo tämä, maksan kaksi kertaa niiden arvon – olen enemmän kuin antelias. Pahus tätä kynää, tätä RIHVATUN, RIHVATUN KYNÄÄ! ÄÄÄÄH!”) Repeän nauruun vieläkin, kun vain ajattelenkin tuota kohtausta, samoin kuin lapsena! Lisäksi minä ja kaksoissiskoni olemme molemmat Harry Potter –faneja ja olimme teineinä ihan rakastuneita Daniel Radcliffeen, ja tietysti seuraamme molemmat intohimoisesti sekä tennistä että jääkiekkoa. Sveitsin Roger Federer on meille ikuisesti kaikkien aikojen paras tennispelaaja (hän on muuten myös elokuun lapsi, kuten minä ja siskonikin: s. 8.8.1981!) Onneksi miesmakumme on kuitenkin lähtökohtaisesti aivan erilainen: nykyään saatamme väitellä vaikkapa siitä, kumpi on komeampi, Tuhkimon live-action-elokuvan prinssi (Richard Madden), vai Kaunotar ja Hirviö -live-action-elokuvan Hirviö-prinssi (Dan Stevens). Molemmat pitävät kiinni omasta mielipiteestään ja niinhän se saa ollakin. Ja EI, en ole ollut ihastunut kaksoissiskoni aviomieheen, siskoni saa pitää hänet itsellään ihan vapaasti!
Siinä tuli asiaa tuplasti ja vähän enemmän! Paree vetäytyä valmistautumaan vappuhulinoihin munkin leipomisen ja hyvin valmistuneen inkivääri-siman kera. Maistoin sitä muuten tänään tiistaina ensimmäisen kerran ja ai että oli hyvää! Pakko tunnustaa vielä tähän loppuun, että meidän perheessämme eletään jännittäviä aikoja, sillä yksi isosiskoistani perheineen saa vauvan ihan näinä päivinä (tulossa on viides lapsi), eli me tervehdimme ilolla ja rakkaudella itsekin ajatusta vauvakuplasta! Ja tulossa on siis vain yksi vauva, sano, jos kiinnostaa, meinaan…
Beataleea ja Charly-koira toivottavat kaikille lukijoille oikein hyvää vappua! Ottakaa rauhallisesti. Edesmenneen Jope Ruonansuun (1964-2020) sanoin: “EI ELÄMÄSTÄ SELVIÄ KÄNNISSÄ!” Hellurei ja hellät tunteet!