Blogilinjalla: Beataleea

Leppoisaa lauantaita Charlyn temppukoulun ja tutustumisen merkeissä!

Hei!

Charly-koirakin innostui Tukilinja-lehden uusimmasta numerosta.
Charly-koirakin innostui Tukilinja-lehden uusimmasta numerosta.

 

Tässä minä, Beataleea tervehdin teitä ensimmäistä kertaa. Nyt on rauhallinen lauantaipäivä ja Charly nukkuu tyytyväisenä omassa petissään aamuhulinoiden jäljiltä. Täällä kävi aamulla avustaja lenkittämässä koiran ja auttamassa aamutoimissa. Minun iltani venyi taas tyypillisesti kirjan parissa. Saatan lukea kirjaa sängyssä useita tunteja ennen nukkumaanmenoa. Kuulun siis mitä ilmeisimmin siihen harvinaiseen ihmisryhmään, joka ei nukahda kirjan ääreen, vaan tilanne on täysin päinvastainen. Mitä kiinnostavampi kirja sitä todennäköisemmin yöunet ovat vaarassa jäädä hyvinkin lyhyiksi: “En minä tähän voi lopettaa kesken, minun täytyy lukea vielä yksi luku, vielä yksi ja vielä yksi…” Kunnes, parhaimmillaan koko kirja on lopussa!

Yöpöytä täynnä kirjoja!

 

Lukemisen ohella muita harrastuksiani ovat mm. kirjoittaminen, laulaminen, elokuvien ja television katselu (suosikkejani ovat vanhat kotimaiset, Tauno Palon tähdittämät elokuvat, ulkomaiset romanttiset draamaelokuvat sekä Disney-piirretyt. Televisiosta seuraan mieluiten ulkomaisia historiallisia draamasarjoja). Seuraan aktiivisesti myös jonkin verran urheilua. Suosikkilajejani ovat jääkiekko, tennis ja yleisurheilu. Käyn myös mielelläni uimassa niin vapaa-ajalla kuin fysioterapeutin kanssa. Italian kielen opiskelu on suuri intohimoni, sitä olen harrastanut vaihtelevasti 13-vuotiaasta lähtien, ensin itsenäisesti ja sitten yhtäjaksoisesti lähes seitsemän vuotta Tampereen työväenopiston kautta, kunnes korona-pandemia katkaisi ikävästi opiskelun. Aikani nimittäin pohdittuani tajusin, ettei etäopiskelu kerta kaikkiaan sopinut minulle – minulla täytyy olla suora kontakti opettajaan ja opiskelijatovereihin! Yksi suurimmista haaveistani onkin päästä käymään Italiassa joskus lähitulevaisuudessa ja saada testata, miten hyvin minä italian kielellä oikein tulisin toimeen tositilanteessa.

Koiran omistaminen oli muuten korona-aikana minun pelastukseni: Oli  tervehdyttävää, kun päiväsaikaan oli pakko mennä koiran kanssa ulos, satoi tai paistoi, oli sitten kylmä tai pimeä! Vaikka minulla nyt onkin eri koira, perusajatus ja tarkoitus on aina ollut sama: masennuksen ja yksinäisyyden torjuminen.

Koira kanssa puuhaileminen ja sen kanssa ajan viettäminen on myös tärkeä osa arkeani ja siis myös eräänlainen harrastus. Niinpä ajattelin tämän päivän julkaisussani näyttää videolta ne temput, jotka Charly osaa. Valmistautukaa ihastelemaan. Luulenpa tosiaan, että loppujen lopuksi tämän blogin tähti en suinkaan ole minä, vaan ihana, rakas koirani Charly!