Illon VPK:ssa aloiteltiin Special Rescue -toimintaa vuonna 2020, jolloin Tukilinja myönsi sille apurahan toiminnan käynnistämiseen. Kouluttajina toimivat sosionomi Katariina Ristimäki sekä pelastaja, sote-alan yrittäjä Markku Salminen. Molemmat suorittivat sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK tutkinnon joulukuussa 2022. Opinnäytetyönä oli Special Rescue-toiminnan kehittäminen.
Opetusta järjestetään VPK:n tiloissa ja varusteilla Sastamalan opiston kurssina. Harjoituksia on joka toinen viikko ja kesäisin järjestetään viiden päivän intensiivikurssi kesäleirinä. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämiseen haetaan hankerahoitusta ja tavoitteena on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi, miksei jopa maailmalle.
Ensiaputaidot kaikille
Special Rescue on tarkoitettu yli 15-vuotiaille kehitysvammaisille tai neuropsykologisia haasteita omaaville henkilöille. Käytännön toiminta liittyy arjen turvallisuuteen, ensiapuun ja soveltavasti palokuntatoimintaan.
Osana kehittämistyötä Special Rescue -toimintaan osallistuvia kahdeksaa harrastajaa haastateltiin heidän osallisuuden kokemuksistaan. Haastatteluista nousi esiin, että ryhmässä on saatu uusia ystäviä ja onnistumiset ovat nostaneet itsetuntoa. Osallisuuden kannalta merkityksellisenä pidettiin erityisesti ensiaputaitojen ja alkusammutuksen oppimista:
”Jos joku tarvii ensiapua, nin sää tiät mitä tehdä eikä ruveta sähläämään mitään, että mää en tiä mitä pitää tehdä ja sitten jättää pelastamatta.”
Toimintamalli tarpeen
Tällä hetkellä Suomen muissa vapaapalokunnissa on mukana vain muutamia erityistä tukea tarvitsevia jäseniä, joista suurin osa toimii nuoriso-osastoissa. Tästä voidaan päätellä, että miehistöosastossa vaatimustaso kasvaa liian suureksi. Special Rescue -toiminta on ratkaisu tähän haasteeseen.
Eräällä haastatelluista olikin terveisiä myös toiminnan kehittäjille: ”No tätä palokuntaa sais kyllä olla ihan monessa paikkaa, näitä erityis. Niitä ei ole.”
Mukana menossa
Illossa erityistä tukea tarvitsevat 8 harrastajaa toimivat omana osastonaan, mutta kokevat olevansa osa palokuntaa ja suurempaa palokuntayhteisöä. Osallisuutta on tukenut se, että toimintaa järjestetään yhteistyössä muiden osastojen kanssa. Nuoriso- ja hälytysosaston kouluttajat ovat ohjanneet harjoituksia, koko palokunnalla on yhteinen puurojuhla ja veteraanien kanssa on opeteltu vanhoja sammutusmenetelmiä.
”Tulee vähän niinkun semmonen, että oltas kaikki siihen Illon palokuntaan. Ne on hyvin ottanu meijät vastaan siellä. Juu ettei oo sillai, että olkaa te vaan omissa ryhmissänne”, totesi eräs haastateltu.
Pelastustehtäviin ryhmä ei osallistu, mutta viime vuonna se oli mukana turvaamassa ruoholeikkureiden 3 tunnin kestävyyskisaa eli LeMans-kisoja Sastamalassa.
”Ni olihan seki kokemus, se ku mentii sinne ruohonleikkurikilpailuihi ja oltii siä vaatteet päällä ja valmiina, et jos sattuu tulipalo. Oltiin turvamiehinä. Seki oli iha, aika jännää”, kertoi eräs ryhmän jäsen.
Sovellusta arkeen
Uudet taidot näkyvät myös arkisessa elämänpiirissä:
”No esimerkiks tää taloyhtiö on niinkun pieni yhteisö. Pitää paikat siistinä, ei heittele karkkipapereita rappukäytävään ja auttaa laitoshuoltajaa pitämään paikat puhtaana. Omalla toiminnalla pystyy vaikuttaan, jopa paloturvallisuuteenki. Mää aina tarkistan, kun lähden, että hellat on pois päältä ja kahvinkeittimestä töpseli pois seinästä.”
”Jos joku vaikka pyörtyyki ni pistää sitten kyljellensä. Sitte vaa menee kysyyn rohkeesti pikkuseltaki, että sattuko esimerkiks.”
”Kyllä mää välillä katon, että missä täällä on ne jauhesammuttimet. Ei näy missään, niin tulee vähän semmonen olo, että hetkonen…”
(Tulipalotilanteessa) Mää sanoisin, että kaikki pihalle ja mars ja heti. Että mitä, palaaks täällä. Että ulos. Mää osaan toimia siinä kohtaa.”