Välityömarkkinat vihdoin kuntoon?

Työministeri Tuula Haatainen ajaa muutosta Suomen osatyökykyisten heikkoon työllisyystilanteeseen. Suunnitteilla on Ruotsin Samhall-mallin mukainen julkinen työnantaja, joka välittäisi osatyökykyisiä työntekijöitä avoimille työmarkkinoille.

TEKSTI Sari Heino-Holopainen

KUVA Jussi Helttunen

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 5/2020

Työministeri Tuula Haatainen saapuu tarmokkain askelin Työ- ja elinkeinoministeriön kabinettiin. Syksy on toden teolla alkanut ja sen myötä työministerin kiireet.
Haatainen johtaa TEM:ssä Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmää, joka valmistelee ministeriön ehdotukset myös niistä toimenpiteistä, joilla osatyökykyisten työllisyyttä edistetään. Haataisen mukaan tavoitteena on yhdistää niiden toteuttamisessa erityisesti TEM:n ja STM:n voimat. Hallitusohjelmassa on varattu molempien ministeriöiden yhdessä toteuttamalle työkykyohjelmalle 36 miljoonaa euroa vuosille 2020–22.

Korona hidasti
Työkyvyn edistämisen ja osatyökykyisten työllistämisen ongelmana on Haataisen mukaan se, että sinänsä hyviä yksittäisiä palveluja ei ole kyetty räätälöimään oikea-aikaisiksi kokonaisuuksiksi yksilön tarpeiden mukaan.
“Tavoitteena on, että sekä työllistämistoimet että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan yhteen ja integroidaan esimerkiksi työkokeiluun ja työvoimakoulutukseen.”
Kyselen, onko syksyllä jo luvassa tämän suuntaisia toimenpiteitä.
“Koronakriisi on keväällä lykännyt näitä hankkeita. Tahtotila on kuitenkin suuri ja koska tilanne on helpottunut, valmistelu on nyt mennyt eteenpäin”, ministeri Haatainen muotoilee.

Samhallista mallia
Luvassa olevista toimenpiteistä työministeri haluaa nostaa esiin erityisesti yhden, hänelle tärkeän asian:
“Haluan viedä nyt eteenpäin asiaa, joka on näissä valmisteluissa noussut pinnalle. Kysymys on välityömarkkinoiden kehittämisestä, josta sovittiin jo hallitusohjelmassa. Vein TEM:n työryhmään esityksen siitä, että Suomessa lähdettäisiin valmistelemaan Ruotsin Samhall-mallin mukaista valtakunnallista toimijaa, joka edesauttaisi osatyökykyisiä ja kehitysvammaisia työllistymään yrityksiin vapaille työmarkkinoille.”
Haataisen mukaan malliin on suhtauduttu työryhmässä myönteisesti ja sitä lähdetään valmistelemaan. Ja tässä kohden tulee vammaisjärjestöille mieluinen kannanotto:
”Ehdoton lähtökohtani on, että tätä valmistelua pitää tehdä yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Virkavalta on sitten se, joka vie sitä eteenpäin.”

Työministeri Tuula Haatainen haastattelussa TEM:in tiloissa.

 

Ei temppuja vaan työsuhteita
Tarkoitus on jatkossa välttää näennäistä työllistymistä määräaikaisiin tukitoimiin.
“Ongelmahan on ollut, ettei osatyökykyisille ja kehitysvammaisille ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tehdä työsuhteessa töitä. Heitä on eri tavoin tukityöllistetty, mutta minusta on korkea aika nyt luoda heille normaaleja työsuhteita.”
Haatainen ei lupaa pikaisia tuloksia selvityksestä, sillä malli on Suomessa täysin uusi. Tavoitteena on kuitenkin viedä Suomea kohti pohjoismaista työllisyyspolitiikkaa:
”Sen olennainen osa ovat vahvat palvelut, jossa ihmistä kohdellaan yksilönä hänen tarpeistaan lähtien. Tämä palvelee myös osatyökykyisiä ihmisiä ja vammaisia ihmisiä, kun heidät nähdään yksilöinä ja heille räätälöidään palveluja.”
Yhdessä tämä yksilöllisempi palvelupolku ja ”Suomen Samhall” voisivat Haataisen mukaan vihdoin ratkaista osatyökykyisten heikon työllistymisen ongelman.
Yksi työllistämistä tukevista yksilöllisistä palveluista on esimerkiksi työolosuhteiden mukauttaminen. Toinen tärkeä tukimuoto on palkkatuki, jota on tarkoitus uudistaa vähemmän byrokraattiseksi ja myös lisätä sen käyttöä merkittävästi. Haatainen tähdentää, että Ruotsissa nimenomaan Samhall-mallin kautta on palkkatuen piiriin tullut paljon uusia työntekijöitä.
Ministeri painottaa, että osatyökykyisten osalta tärkeitä palveluja ovat myös koulutukseen ja kuntoutumiseen liittyvät palvelut ja työote. Sujuvan työllistymispolun kehittämisessä tarvitaankin nyt entistä tiiviimpää yhteistyötä kolmen eri ministeriön – TEM, STM ja OKM – välillä.

Hankintoihin työllistämisehto
Kolmas keskeinen osatyökykyisten työllisyyden edistämisen keino on ministeri Haataisen mukaan entistä tehokkaampi julkisten hankintojen käyttö. Asia on hänen mukaansa edennyt.
“Julkisiin hankintoihin ollaan nyt sisällyttämässä työllistämisehto, jonka kautta voimme lisätä merkittävästi osatyökykyisten työllistämistä. Tässä on todellakin mahdollisuus osatyökykyisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen, sillä julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa.”
Hankinnoilla ei tarkoiteta pelkästään palveluja vaan myös tavaroita:
”Kunta voi hankintaehtoihinsa sisällyttää, että niiden, jotka näitä palveluja tai tavaroita tuottavat, on työllistettävä tietty osuus osatyökykyisiä tai heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Ja tämä on osoitettava, jos halutaan kilpailutus voittaa.”
Uutta toimintamallia aletaan nyt soveltaa yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.
”Koordinaattori koordinoi valtakunnallisesti kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja resurssit tulevat TEM:stä”, ministeri Haatainen selvittää. ”Tulemme työvoimapoliittisilla avustuksilla tukemaan projektin viemistä alueille ja kuntiin.”

Rekrytointiasenteet tulppana
Marginalisoidut väestöryhmät, kuten vammaiset, kokevat paljon piilosyrjintää rekrytoinnissa. Se pysäyttää nyt monen nuoren ammattilaisen tien työelämään. Mitä asialle voi tehdä?
“Siellä on asenneilmapiiriä taustalla, osin myös tietämättömyyttä siitä, mitä mahdollisuuksia on olemassa. Meillähän on jo lainsäädäntö siitä, että rekrytoinnissa ei saa syrjiä ketään ihmistä. Lainsäädäntö velvoittaa myös siihen, että edistetään yhdenvertaisuutta.”
Haataisen reseptinä on parantaa tietoisuutta keinoista, joilla työn vaatimukset ja työntekijän työskentelyedellytykset saadaan kohtaamaan:
”Palvelut pitäisi kohdentaa sekä työnantajille että työnhakijoille niin, että työnantajan rekrytointikynnys vammaisen ihmisen kohdalla alentuisi. Tähän tarvittaisiin sellainen justeeraus eli taho, joka katsoo, että esteet poistuvat ja tehdään esteetön ympäristö tälle ihmiselle.”
“Myös työnantajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta, jota pitäisi suunnata HR-puolelle, henkilöstöjohtamiseen.”
Tätä työtä tekee nyt TE-toimistoissa ympäri Suomea 40 työkykykoordinaattoria. Heidän tehtävänsä on ohjata työnhakijoita löytämään itselleen räätälöity oikea polku. Määrä ei ole suuren suuri, kun työttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita on jatkuvasti yli 30 000 (toukokuussa 2020 heitä oli 35 800) – ja piilotyöttömyyden arvioidaan olevan vielä suurempaa.

Vammaiset työtovereina
TEM:ssä on Tuula Haataisen mukaan nyt hyvä ilmapiiri, mutta kaikki toivovat, että koronan toista aaltoa ei tulisi, sillä tulossa on kiireinen syksy. Budjettiriihi oli tätä haastattelua tehdessä vielä edessä, mutta sen tuloksista ministerin esittämien työllistämistoimien osalta löytyy tietoa tämän lehden sivulta 6.
Kysyn vielä, onko Tuula Haataisella itsellään kokemusta vammaisista ihmisistä työkavereina.
”Yksi asiantuntija työskenteli täällä, ja siinäpä vasta todella pätevä ihminen!” hän painottaa.
”Urani alkuaikoina, kun olin sairaanhoitajana – ennen kuin opiskelin valtiotieteiden maisteriksi – työskentelin Invalidisäätiön sairaalassa, missä näin asioita toiseltakin puolelta. Eduskunnassa tein myös aikoinaan paljon yhteistyötä edesmenneen vammaisaktivisti Kalle Könkkölän kanssa.”


TAUSTAA:

SAMHALL = Ruotsin valtion omistama osakeyhtiö toimii noin 26 000 osatyökykyisen työntekijän työnantajana ja välittää heidän työpanostaan avoimille työmarkkinoille.

VÄLITYÖMARKKINAT = Matalan kynnyksen työmahdollisuudet, joilla tuetaan siirtymistä työttömyydestä kohti avoimia työmarkkinoita. Välityömarkkinat koostuvat julkisen sektorin, 3. sektorin ja yritysten toimijoista. Niihin lasketaan esimerkiksi työpajat, sosiaaliset yritykset sekä julkisen palvelujärjestelmän tarjoama työvalmennus, palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus.


Takaisin artikkelilistaukseen