Yhteiskuva jalkapallojoukkueesta. Pelaajilla on mustat paidat päällään ja hopeamitalit kaulassaan.

Peli-iloa Barcelonan MM-kilpailuissa – saavutuksena arvokas hopeamitali

Suomalaisen parajoukkueen MM-kilpailut päättyivät iloisissa tunnelmissa, sillä pelaajien kaulaan ripustettiin hopeiset mitalit. Tukilinja oli mukana mahdollistamassa kisamatkan Barcelonaan.

TEKSTI Jaana Vainio

KUVAT FECPC

APURAHAKOHDE

Seinäjoen Jalkapallokerhon parajoukkue edusti Suomea elokuun puolivälin tienoilla Barcelonassa pelatussa IFCPF Club World Cupissa. Turnauksessa vastaan asettuivat katalonialainen FECPC ja tanskalainen FC Storebælt. Maajoukkueiden arvokisavuosi verotti tällä kertaa joukkueiden määrää, sillä osa pelaajista panosti kyseisen seurakilpailun sijaan pari viikkoa kestäviin maajoukkuekisoihin.

SJK:n parajoukkueen riveihin saatiin paitsi suomalaisen CP-jalkapallon parhaimmistoa myös pari valioluokan saksalaisvahvistusta. Saksalaiset toivat osaamista hyökkäyspään lisäksi maalin suulle. Samalla vahvistukset varmistivat, että kisamatkalle saatiin mukaan riittävästi pelaajia.

”CP-vamma on yhdellä 10 000:sta. Niinpä Suomen kokoisesta maasta ei löydy riittävästi niitä, jotka olisivat innostuneet jalkapallosta. Toisaalta pelaajien pieni määrä mahdollistaa sen, ettei tarvitse olla kovakuntoinen urheilijanuorukainen, vaan mukaan toimintaan voi lähteä matalalla kynnyksellä. Kovalla tsempillä voi maajoukkueessa saada paikan jopa avauskokoonpanosta, mikä kannustaa treenaamaan”, kertoo pelaajamanageri ja pelaaja Juha Julmala.

Saksalaisvahvistukset mahdollistavat myös kovatasoisen katalonialaisjoukkueen haastamisen, missä onnistuttiinkin. Takkiin tuli lopulta 6–1, mutta luvut olivat kaukana tanskalaisten kärsimästä 11–2-tappiosta. Katalonialaisjoukkue vei lopulta koko turnauksen voiton suomalaisten saatua hopeaa. Tanskalaiset puolestaan lähtivät kotiin pronssisten mitalien kanssa.

Jalkapallopelaajat keskustelevat tuomarin kanssa.
Suomalainen vammaisjalkapallo elää tällä hetkellä kovaa kehityskautta, ja seurajoukkueen saavuttama arvokisamitali on yksi todiste siitä.

Näkyvyyttä Palloliiton kautta

Tällä hetkellä CP-jalkapallotoiminnassa on mukana parikymmentä pelaajaa. Yhteisiä treenileirejä on kahdeksan vuodessa. Ohjelmassa on myös harjoitusotteluita ja pari turnausta. Muuten kukin pelaaja treenaa tahollaan eli käy kuntosalilla ja lenkillä sekä tekee fysiikkaharjoituksia.

”Etenkin nuoremmat pelaajat treenaavat omien seurojensa kanssa ja osa pelaa myös sarjapelejä”, Julmala kertoo.

Hänen mukaansa yhdestä kaupungista on vaikea löytää riittävästi pelaajia, jotta saataisiin parajoukkue kasaan. Sopivan tasoinen joukkue voi silti löytyä, monesti esimerkiksi muutamaa vuotta nuorempien kanssa peli kulkee hyvin. Välillä joukkuetta joutuu kuitenkin etsimään kauempaakin.

Vaikka pelaajia voisi toiminnassa olla mukana enemmänkin, on CP-jalkapallon tilanne maassamme parantunut.

”Suomalainen CP-jalkapallo on ottanut Palloliiton kautta tulleen näkyvyyden ansiosta isoja askeleita. Uudet nuoret pelaajat ovat vastuuroolissa ja koronaa edeltävät murskatappiot ovat vaihtuneet kansainvälisen menestyksen tavoitteluun”, kertoo joukkueenjohtaja ja apuvalmentaja Ville Sallinen.

Tukijat mahdollistivat matkan

Kilpailumenestyksen lisäksi joukkueen tavoitteena Barcelonassa ja muuallakin on kirkastaa yleistä näkemystä liikuntarajoitteisista.

”Monesti liikuntarajoitteista kärsivät ihmiset nähdään yhteiskunnallisena taakkana. Me olemme luoneet tässä hyvää urheiluinnostusta ja tehneet pitkän työn saadaksemme vapailta markkinoilta haalitun budjettimme kokoon. Olemme osoitus siitä, että liikuntarajoite voi taakan sijaan olla polku parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja upeaan vammaisurheiluyhteisöön”, kertoo Julmala.

Hänen mukaansa joukkueen tarkoituksena on myös näyttää, ettei CP-vamma tarkoita älyllistä vammaa.

”Jos kävelee hassusti, niin moni olettaa automaattisesti, että hänellä on jotain muutakin häikkää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Monet pelaajistamme ovat korkeakoulutettuja, osa vielä opiskelee, mutta toiset ovat jo töissä.”

Tukilinja myönsi apurahan, jolla yhdessä sponsoriksi lähteneiden yritysten kanssa kustannettiin turnausmaksujen lisäksi lennot ja hotellit. Joukkue sai itse kerättyä rahaa sen verran, että mukaan pääsi lopulta 13 pelaajan lisäksi kaksi valmentajaa ja kuusi huoltojoukkoihin kuuluvaa henkilöä.

”Olemme kiitollisia Tukilinjalle ja sponsoreille tuesta. Tämä ei ollut pelkkä kisareissu, vaan veimme samalla yhdenvertaisuutta eteenpäin. Ei ollut helppoa saada kasaan noin isoa summaa, mutta laadukas markkinointimateriaali helpotti asiaa”, Julmala sanoo.

Jalkapallopelaajat kamppailevat pallosta.
Uudet pelaajat ovat tervetulleita mukaan jalkapallotoimintaan matalalla kynnyksellä.

Tavoitteena naisten CP-jalkapallomaajoukkue

Suomalainen vammaisjalkapallo elää tällä hetkellä kovaa kehityskautta, ja seurajoukkueen saavuttama arvokisamitali on yksi todiste siitä. Lajin intohimoisimpiin kehittäjiin kuuluva helsinkiläinen Ville Sallinen toimi kisoissa SJK:n apuvalmentajana sekä joukkueenjohtajana. Hänellä on jo tulevat suuntaviivat selvillä.

”Lähivuosien suuria tavoitteitamme Suomessa on lisätä tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia lajin parissa ja saada jalkeille naisten CP-jalkapallomaajoukkue. Barcelonassa näimme kaksi todella inspiroivaa naisten CP-jalkapallomaaottelua Katalonian ja Tanskan välillä, mikä kannustaa myös meitä panostamaan toimintaan.”

Uudet pelaajat ovat Sallisen mukaan tervetulleita mukaan jalkapallotoimintaan matalalla kynnyksellä.

”Yli 15-vuotiaita jalkapalloilijoita, joilla on CP- tai muu liikuntakykyyn vaikuttava aivoperäinen vamma, kehotan rohkeasti olemaan yhteydessä minuun. Näin voimme selvittää mahdollisuudet osallistua esimerkiksi maajoukkueen leireille”, hän kannustaa. Myös lapsille ja nuorille järjestetään edelleen ahkerasti CP-jalkapallotapahtumia eri puolilla maata.

 

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 5/2024.


Takaisin artikkelilistaukseen