Keväällä 2024 osteopaatiksi valmistunut Ville Vertanen on uranuurtaja alalla, sillä hän on tiettävästi yksi ensimmäisistä näkövammaisista, jotka ovat valmistuneet kyseiseen ammattiin Suomessa. Samalla kurssilla oli neljä näkövammaista osallistujaa, joista Vertasen lisäksi samana keväänä valmistui yksi.
Hierojana toimiminen on ollut jo pidempään suosittua näkövammaisten keskuudessa, sillä käsillä tekeminen on heille luontevaa. Vertanen on iloinen, että nyt on avautumassa uusi uramahdollisuus osteopatian saralla. Uuden ammatin myötä hän itse on saanut uuden keinon auttaa asiakkaitaan entistä kokonaisvaltaisemmin.
”Osteopatiassa huomioidaan tuki- ja liikuntaelimistön lisäksi koko keho. Monella hermosto on ongelma ja siihen voi olla monia syitä. Hoito tasapainottaa hermostoa ja auttaa esimerkiksi lieventämään stressiä ja parantaa unenlaatua. Osteopatialla tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia”, nykyisin Hyvinvointi Trianglessa työskentelevä Vertanen kertoo.
Silmänpohjarappeuma selvisi aikuisena
Juniorina Vertanen kertoo vielä nähneensä kuten ikätoverinsa. Ensimmäiset merkit näön heikkenemisestä ilmaantuivat armeijassa.
”Tajusin yömarsseilla, etten näe samalla tavalla kuin muut. Nyt kun olen jälkikäteen miettinyt asiaa, niin saatoin jo nuorempana häikäistyä enemmän kuin muut.”
Vertanen arveli tuolloin tarvitsevansa silmälasit ja päätti armeijasta päästyään käydä optikolla. Käynnin aikana kuitenkin selvisi, ettei linsseistä ollut apua ja tarvittiin jatkotutkimuksia. Lopulta orastavien näköongelmien syyksi selvisi silmänpohjarappeuma. Vertanen oli tuolloin parikymppinen.
”Tilanne ei kuitenkaan ollut vielä kovin huono ja suurin konkreettinen muutos oli se, että jouduin luopumaan ABC-ajokortista. Muuten elin vielä varsin normaalia elämää.”
Tuossa vaiheessa Vertanen oli kouluttautunut jo datanomiksi ja hän lähti Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelemaan ohjelmoijaksi. Luennoilla Vertanen tajusi, ettei näe enää kunnolla taululle, mikä hankaloitti opintoja.
”Opinnot jäivätkin hiljalleen ja siirryin työelämään. Olin logistiikkayrityksessä asiakastyössä, kunnes en nähnyt enää rahtikirjojakaan. Tässä vaiheessa oli pakko vihdoin kohdata asia ja hakeutua näkövammaisille suunnattuun koulutukseen.”

Anatomiakuvat haasteellisia
Ennen koulutukseen hakeutumista Vertanen kertoo miettineensä tarkkaan, mitä voisi ja mitä toisaalta haluaisi tehdä. Hän keskusteli asiasta myös asiasta näkövammaisille suunnatun työllisyysneuvojan kanssa.
”Ensimmäisenä vaihtoehtona tuli mieleen hieroja, sillä se on suosittu ammatti näkövammaisten keskuudessa. Valmistuin hierojakoulusta vuonna 2016 ja tein alan hommia muutaman vuoden. Minua kuitenkin harmitti, kun en pystynyt auttamaan kaikkia asiakkaita niin paljon kuin olisin halunnut.”
Hierojan töiden ohessa käytävien lyhyempien lisäkoulutusten yhteydessä Vertanen tutustui osteopaatti Topias Aro-Harleen. Tämän pitämä koulutus oli silmiä avaava kokemus, ja kun Aro-Harle kannusti osteopatiaopintoihin, Vertanen innostui asiasta. Hän valitsi Osteopatiakoulu Atlaksen, vaikka kyseessä on maksullinen koulutus.
”Osteopaatiksi voi opiskella myös Metropolia- ammattikorkeakoulussa. Sinne on kuitenkin vuosittain niin paljon hakijoita, etten näkövammaisena uskonut mahdollisuuksiini. Vaikka koulutus oli kallis, olen tyytyväinen, että valitsin Atlaksen.”
Opiskeluiden aikana etenkin anatomiakuvat olivat iso haaste näkövamman takia. Niinpä tarvittiin avustaja, joka oli perillä aiheesta. Helpotus oli suuri, kun Aro-Harle lupautui hommaan.
”Topiaksesta oli iso apu, sillä hän oli toiminut itse jo pitkään osteopaattina ja aihe oli hänelle todella tuttu. Topias lähti hommaan puhtaasta auttamisen halusta, mistä minä ja muut näkövammaiset opiskelijat olimme kiitollisia.”
Aro-Harlea tarvittiin säännöllisesti apuna opinnoissa. Koska kaikki neljä näkövammaista opiskelijaa hyötyi hänen avustaan, saatiin avustajatunnitkin onneksi jaettua. Alan tuntevan avustajan lisäksi opinnoissa oli apua kolmiulotteisista sisäelin- ja luurankomalleista.
Lukuisia jatkokoulutusmahdollisuuksia
Lempeää ja tehokasta osteopatiaa voidaan hyödyntää niin akuuteissa kuin kroonisissakin vaivoissa. Vaikka apua saa yleensä jo ensimmäisellä käynnillä, on Vertasen mukaan hyvä muistaa, että keho tarvitsee aikaa myös mukautua.
”On hienoa, kun löytää asiakkaan vaivan taustalla olevan juurisyyn ja pystyy auttamaan. Lähtökohtana osteopatiassa on, ettei asiakkaan tarvitsisi tulla enää. Vakioasiakkaani käyvät kuitenkin säännöllisesti, sillä he haluavat lisätä hyvinvointiaan”, Vertanen kertoo.
Osteopaatti on korkeakoulutasoinen koulutus. Titteli aukaisee Vertasen mukaan huikeita mahdollisuuksia jatkokoulutukseen niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
”Tämä on elämän mittainen matka, sillä opittavaa löytyy koko ajan lisää. Opiskelen itse parhaillaan biodynaamista osteopatiaa, jossa lasten hoitaminen on keskiössä. Lapsia ei voi nimittäin hoitaa kuten aikuisia, mutta aikuisia voi hoitaa samalla tavalla kuin lapsia.”
Jos yksityiskoulu maksoi maltaita, eivät jatkokoulutuskurssitkaan ole ilmaisia. Ne maksavat noin tuhat euroa kappale. Tällä hetkellä Vertanen tekee kolme kurssia vuodessa.
”Tukilinjalta saamani apuraha meni Atlaksen kurssimaksuihin. Avun ansiosta pystyin tekemään vähemmän töitä ja opiskelemaan enemmän. Se oli todella hyvä, sillä etenkin osteopatian opiskelu on näkövammaisena paljon hitaampaa. Tässä koulutuksessa kuva nimittäin todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.”
Vertanen kuvaa opiskeluaikaansa muutenkin melkoiseksi ruljanssiksi, sillä korkeakouluopintojen yhteydessä hän työskenteli yrittäjänä ja pyöritti myös perhearkea. Kolmantena opiskeluvuonna päälle tuli vielä opinnäytetyö.
”Kesäloma jäi kyllä sinä vuonna väliin. Tein opiskelukaverini kanssa kirjallisen opinnäytetyön, jonka aiheena oli osteopaateille tarkoitettu käsikirja umpieritysjärjestelmästä. Lisäksi valmistumiseen vaadittiin hoitonäyte sekä kirjallinen koe, johon oli varattu aikaa neljä tuntia”, Vertanen sanoo.
”Paineensietokyky kasvoi kyllä eksponentiaalisesti opintojen aikana. Siitä on ollut apua yrittäjänä.”

Tekemällä oppii
Atlaksen opiskelijat voivat ensimmäisen opintomoduulin jälkeen tehdä jo osteopatiaa omalla vastaanotollaan, mikä on Vertasen mukaan hyvä asia oppimisen kannalta.
”Tämä on ehdottomasti ammatti, jonka oppii parhaiten tekemällä. Koulutuksen pohjana toimi tietty perusrutiini hoidossa. Näin oppii ymmärtämään, millainen liikerata on normaali ja millainen lihaksen perusjänteyden eli tonuksen pitäisi olla.”
Osteopatiasta on apua sekä akuutteihin että kroonisempiin vaivoihin. Jos kyse on esimerkiksi nyrjähtäneestä nilkasta, on hoitoväli tiheämpi. Jos syy käynnille on esimerkiksi unettomuus, uupumus ja burnout, päänsärky tai pitkittynyt stressi, on keholle annettava aikaa sopeutua. Tällöin tilannearvio kannattaa tehdä muutaman viikon välein.
”On hyvä muistaa, että jos vaiva on ollut kymmeniä vuosia, ei se myöskään hetkessä katoa. Tavoitteena on, että keho kuitenkin alkaa jokaisen hoidon yhteydessä toimia pikkuisen paremmin. Tosin on niitäkin tapauksia, että kun burnout ei ole päässyt vielä kroonistumaan, on kyseinen henkilö ollut nopeastikin taas työkunnossa.”
Oireen syy voi yllättää
Juurisyyn löytäminen on monesti melkoista salapoliisityötä, sillä oireiden aiheuttaja voi olla varsin yllättävä ja tapahtumasta pidempi aika, jolloin se ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Vertanen kertoo esimerkin:
”Jos talvikeleillä liukastuu ja kolauttaa kaatuessaan ristiluunsa, saattaa jännite jäädä päälle ja oireilla vasta myöhemmin. Keho pyrkii balanssiin ja sen toiminta lähtee pikkuhiljaa muuttumaan. Lopulta voi selvitä, että päänsärky tai jäykkä niskakin johtuu liukastumisen aiheuttamasta jännitteestä ristiluussa.”
Vertasen mukaan osteopatia on siitä hieno hoitomuoto, että se sopii kaikenikäisille ja monenlaiseen vaivaan. Yksi osteopatiasta hyötyvä ryhmä on leikkauksessa olleet, sillä hoito edesauttaa toipumista.
”Jokaisella osteopaatilla on oma kädenjälkensä. Itselleni näkövamma on tuonut mukanaan korostuneen aistiherkkyyden, mistä on hyötyä hoitotyössä.”
Mitä osteopatia on?
- Kaikenikäisille sopiva osteopatia on manuaalinen hoitomuoto, jonka avulla pyritään vahvistamaan luontaista terveyttä. Hoidossa huomioidaan kehon ja mielen vaikutus toisiinsa.
- Käsin tehtävä hellävarainen ja tehokas hoito auttaa esimerkiksi akuuttiin ja kroonistuneeseen kipuun, ryhtiongelmiin, stressiin ja elimistön erilaisiin epätasapainotiloihin.
- Osteopaattinen tutkiminen ja hoito voidaan tehdä siten, ettei hoidettavan tarvitse välttämättä riisuutua. Kannattaa siis valita rennot ja joustavat vaatteet.
Lue lisää osteopatiasta ja Hyvinvointi Trianglesta.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 2/2025.