Vammaisilla ja mielenterveysongelmien kanssa elävillä nuorilla tulisi olla mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteensa ja elämänpolkuunsa samalla tavalla kuin heillä, joiden toimintakyky on normien mukainen. Kiristykset kuntoutusrahaan uhkaavat kuitenkin tehdä tästä monelle mahdotonta.
Oppivelvollisuuden noustua kahdeksaantoista ei kenenkään pitäisi jäädä alaikäisenä koulupudokkaaksi. Live-säätiön eli erityisoppilaitosten verkoston koulutuspäällikön Asta Vuorelan mukaan näin kuitenkin käy. Vuorelan mukaan heille ohjataan ihmisiä, joilla on kaikista suurimmat haasteet opinnoissa ja niihin sitoutumisessa.
”Monille kuntoutusraha on ollut se motivaattori, miksi istua koulun penkillä. Kuntoutusrahan ansiosta vammainen on voinut ottaa vastuuta joistain arjen laskuista ja näin ollen saanut irtaannuttua vanhemmistaan.”
Hallituksen nostaessa nuoren kuntoutusrahan ikärajaa, ei itsenäistyminen välttämättä onnistu. Koska monet nuoret muuttavat kauemmaksi lapsuudenkodistaan päästäkseen erityisoppilaitokseen, olisi käsillä luonnollinen itsenäistymisen paikka.
Kuntoutusrahalla vähennetty eläkkeelle menoa
Nuoren kuntoutusraha syntyi 25 vuotta sitten tukemaan 16–19-vuotiaiden osatyökykyisten nuorten mahdollisuutta opiskeluun ja työllistymiseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Tarkoituksena oli kannustaa opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja vähentää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Tuki on osoittautunut tehokkaaksi, eikä sen teho ole heikentynyt. Tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2020 kuntoutustukea saaneista nuorista työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutui merkittävästi pienempi osa vuoteen 2005 verrattuna.
Ensin kuntoutusrahan määrää laskettiin, minkä jälkeen Petteri Orpon hallitus päätti nostaa kuntoutusrahan ikärajaa 18 vuoteen. Jopa hallituksen omissa vaikuttavuusarvioissa todettiin, että muutos tulee lisäämään opiskelujen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää.
Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa
Opiskelupaikka ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään lisäävät tutkitusti sen mielekkyyttä. Moni vammainen tahtoo opiskella itselleen ammatin ja vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan. Jatkossa nuoren vammaisen ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät opintoraha, laina tai vanhempien apu.
Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo muistuttaa leikkausten kertautuvan. Samoilta ihmisiltä eli sairailta, vammaisilta ja heidän perheiltään leikataan monista etuuksista. Asta Vuorela puolestaan toteaa, etteivät heidän nuortensa vanhemmat useinkaan kykene osallistumaan työelämään täysipainoisesti. Vanhemmilla ei siis välttämättä ole mahdollisuutta auttaa lapsiaan.
”Jatkuva taloudellinen huoli vaikuttaa jaksamiseen”, muistuttaa Aija Salo.
Jos raha on tiukalla, ei välttämättä voi mennä ja tehdä kavereiden kanssa, vaan tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Moni itsenäistymiseen liittyvä kokemus voikin näin jäädä kokematta.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 1/2025.