Viime vuosi tullaan muistamaan sekä muuttuneesta kansainvälisestä turvallisuustilanteesta että kuluttajahintojen noususta. Varsinkin vähävaraisille ja heikon toimintakyvyn omaaville se toi paljon haasteita.
Tukilinja-säätiölle saapui vuoden aikana yli 1350 apurahahakemusta, joista 804 sai myönteisen päätöksen. Kuukausittain apurahoja myönnettiin noin 46 500 eurolla. Tähän sisältyvät apurahat, joiden päätökset valmisteltiin yhteistyössä toisen vammaisalan yhteisön, kuten Paralympiakomitean tai Vimma-palkintoraadin kanssa.
Tuen painopisteenä oli työllistymisen ja koulutuksen tukeminen. Apurahakohteet valittiin huolellisesti niiden kriteerien ja tositteiden pohjalta, jotka Tukilinjan apurahojen hakuohjeissa mainitaan. Tuen perille menoa kuvastaa hyvin esimerkiksi se, että kehitysvammaisten työllistymisestä kertovan Työ ja kyvyt kohtaamaan! -seminaarin (17.5.) käytännön esimerkeiksi valituista onnistuneista työllistymistarinoista useammankin uraa oli siivittänyt Tukilinjan apuraha. Tukilinja-lehti kertoi jälleen vuoden tukikohteista ja apurahojen suuresta merkityksestä saajilleen.
Sota ja inflaatio haasteina
Sairauden ja vammaisuuden aiheuttamia lisäkuluja ei normaalioloissakaan oteta huomioon sosiaalitukiin vaikuttavan pienituloisuuden rajan määrittelyssä, niinpä tuki usein alimitoitetaan. Kriisivuoden kohonneet elinkustannukset koettelivat pahimmin niitä, jotka jo muutenkin elävät kohtuullisen toimeentulorajan alla. Se näkyi vuoden aikana monissa Tukilinjan saamissa apurahahakemuksissa silkkana puutteena, kertoo tukikoordinaattori Sara Liukkonen. Hänen mukaansa entistä useamman vammaisen hakijan talous ajautui syksyllä ahdinkoon nimenomaan sähkölaskujen vuoksi.
”Moni hakee meiltä apua elämän peruskuluihin, jotka eivät Tukilinjan tuen piiriin kuulu. Näitä ovat esimerkiksi joululahjat, elintarvikkeet ja vaatetus. Tukilinjassa ehdotamme silloin tuen hakemista vaikkapa harrastukuluihin, jolloin rahaa säästyy muihin elämän menoihin.”
Hakijoiden ahdinkoon ja kuluttajahintojen nousuun reagoitiin Tukilinjassa tekemällä apurahojen kokoon 10 prosentin indeksikorotus.
”Tarkoituksena oli varmistaa, että myönnetyllä apurahalla pystyisi hankkimaan jatkossakin vastaavan määrän palveluita tai samanlaatuisen tuotteen”, selvitti Tukilinja-säätiön puheenjohtaja Heikki Laukkarinen.
Tukea väliinputoajille
Koronatoimien loputtua apurahahakemusten määrä lähti uudelleen kasvuun. Niissä näkyy työntekijöiden mukaan kuitenkin se, ettei monia palveluja ole palautettu aiemmalle tasolle vaan niitä tarjotaan nyt verkossa tai hybridinä eli vähäisin asiakaskäynnein. On epävarmaa, saavatko sosiaalitoimen, vammaispalvelun ja kuntoutuksen asiakkaat näillä keinoin yhtä paljon tukea kuin aikaisemmin ja välittyykö heille enää tietoa esimerkiksi Tukilinjan apurahoista.
Tukilinjan tukea myönnettiin edellisvuosien tapaan siten, että hieman yli puolet kaikista apurahojen saajista oli mielenterveyskuntoutujia. He ovat ryhmä, joka usein jää yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Monella Tukilinjan apurahan saajalla on myös ensisijaisena diagnoosina jokin fyysinen tai neurologinen rajoite, mutta liitännäissairautena jokin mielialahäiriö, kuten masennus.
Tukea vertaisyhteisöille
Yhteisöjä tukemalla voidaan pienelläkin apurahalla auttaa suurta joukkoa ihmisiä, jotka yhteisössään saavat myös vertaistukea. Yhteisöapurahojen hakemisen lisääntyminen ilahduttaa Tukilinjan työntekijöitä ankeiden koronavuosien jälkeen. Niitä myönnettiin viime vuonna erityisesti tietoteknisiin laitteisiin, joita tarvitaan etäpalveluissa. Myös vertaistukitoimintaan oleellisesti kuuluvia retkiä ja tapahtumia alettiin taas järjestää.
Suurin yhteisöapuraha (5000 euroa) myönnettiin jälleen Vammaisten päivänä 3.12. järjestetyn DiDa-verkostofestivaalin (Disability Day Art &Action) kuluihin. Yhteisöt saivat merkittäviä apurahoja myös Vuoden toimija ja Startti-apurahoina (ks. s. 30). Vuosittaisen 5000 euron työskentelyapurahan, joka myönnetään Vimma-palkinnon saaneelle toimijalle, sai vammaisia tekijöitä työllistävä ja esittelevä Outsider Art Festival (ks. s. 8).
Saavutettavuus parani
Kesällä 2022 Tukilinjassa otettiin käyttöön Teams-puhelinjärjestelmä, jonka avulla voitiin etätyötilanteissakin lisätä tukitoiminnan puhelinpalveluaikoja. Myös apurahan hakulomaketta muokattiin saavutettavammaksi yhteistyössä Näkövammaisten liiton saavutettavuusasiantuntijan kanssa.
Vuoden viimeisessä numerossa Tukilinja-lehtikin muuttui saavutettavammaksi lehdessä käytettyjen kirjasinten ja värien osalta. Lehden freetyöntekijät koostuvat edelleen pääsääntöisesti vammaisista tai omaishoitajana toimivista toimittajista, ja osan lehden sisällöstä tuottavat myös apurahan saajat.
Sotatapahtumat vaikuttivat Tukilinja-lehteenkin: Vammaisten pakolaisten tilannetta seurattiin lehden artikkeleissa tiiviisti. Myös lehden paino vaihtui, kun aikaisempi paino ei kaasutoimituksen pettäessä saanut painokonetta käyntiin.
Tulevaan varauduttiin
Epävarmaan taloustilanteeseen reagoitiin vahvistamalla Tukilinja-säätiön varainhankintaa. Vuoden 2022 lopulla aloitti viestinnän tehtävissä uusi työntekijä.
”Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Tukilinjan toiminnasta ja apurahoista erityisesti sosiaalisen median kautta”, Heikki Laukkarinen selvitti.
Hän kertoi Tukilinjan verkostoituneen entistä laajemmin myös muiden auttamisjärjestöjen kanssa.
”Viime vuonna liityimme Vastuullinen lahjoittaminen ry:n jäseneksi ja osallistuimme sen ylläpitämään Hyvä testamentti -kampanjaan. Syksyllä aloitimme yhteistyön Auttamisesta arkea -palvelun kanssa, joka tarjoaa erityisesti yrityksille uudenlaisen tavan osallistua auttamistyöhön suomalaisessa yhteiskunnassa. Varainhankintaan ja viestintään tehtyjen uudistusten tavoitteena on ylläpitää Tukilinjan vakaa taloudellinen tilanne ja kasvattaa tulevina vuosina jaettavia apurahoja.”
Vuosi numeroina:
Apurahahakemuksia: 1350 kpl.
Myönnetyt apurahat: 804 kpl
Apurahat yhteensä: 558 273 e
Apurahan koko: 100–1500 e
(Henkilökohtaiset apurahat)