”Apua, olenko minä oikeasti komea”, nauraa Nuuttia esittävä Aram Rezgi ohi käsikirjoituksen, kun Vartijan vaimoa esittävä Sella Ijäs lausuu vuorosanansa: ”Oi miten komea sinä olet!”.
Koko näyttelijäporukka yhtyy nauruun tuoreiden käsikirjoitusvihkojensa takaa. Nuutti ja joulupukki -näytelmän ensimmäinen lukuharjoitus on käynnissä. Tarinan ovat Taitotupa ry:n kehitysvammaiset nuoret aikuiset itse kehitelleet repliikkejä myöten, ja ohjaaja Satu Nesteoja on vedellyt lankoja yhteen. Satu on aktiivista harrastustoimintaa ylläpitävän Taitotupa ry:n puheenjohtaja ja epävirallisesti myös sen sydän.
”On mukava nähdä, miten innostuneita kaikki ovat!” hän kertoo tyytyväisenä.
Juhlat innostavat
Vuoden eri juhlat ovat tässä yhteisössä tärkeitä ja vaikka nyt jo valmistaudutaan joulutunnelmiin, ei Halloweeniakaan ole unohdettu. Aram kerää tauolla muita mukaan tulevaan karnevaalijuhlaan.
Teatteriharrastus on hyvä tapa kerätä yhteen nuoria, toiminnanhaluisia aikuisia. Taitotupa onkin järjestänyt muutamia teatterileirejä juuri tälle kohderyhmälle, 20–35 -vuotiaille.
Tukilinja myönsi Taitotuvalle apurahan ensimmäisen joulunäytelmän tekemiseen ja esiintyjiä haettiin ympäri Turun aluetta. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta ryhmä piti pitää hallittavana, joten mukaan otettiin kahdeksan esiintyjää. Mukana on tietysti jäseniä myös Taitotuvan omasta musiikkiyhtyeestä, Herkkuräbäristä.
Juoni syntyi keskustellen
”Tämä on meidän ensimmäinen kokonainen, oikea esitys. Näytelmän runko on suunniteltu nimenomaan kehitysvammaisille sopivaksi ja siksi siinä on myös kertoja, joka kokoaa juonen”, Satu selvittää.
Yhteiskirjoittaminen sujui leppoisassa tunnelmassa. Ryhmä istui alas ja alkoi jutella siitä, minkälaista tarinaa nyt tehtäisiin.
”Aloitin kysymällä jokaiselta vuorotellen, minkälaista hahmoa hän haluaisi esittää ja mitä tehdä näytelmässä. Sitten ruvettiin miettimään, kuka on tässä tarinassa hyvä tyyppi ja kuka on paha tyyppi.”
”Pohdimme myös sitä, miksi joku on paha ja miten se näkyy tarinassa. Minä kirjoitin ideoita ylös ja näytelmä siitä kaikesta tuli ihan omalla painollaan.”
Mistä itsekkyys syntyy?
Juonessa rikkaan miehen, Nuutin, joulukuusi katoaa. Johtuuko se siitä, että hän osti kaikki lahjat itselleen, kuuset ja jouluruoatkin? Nuorten mielestä Nuutti ei kuitenkaan ole paha. Kaikki johtuu siitä, että hän jäi lapsena ilman lahjoja, koska ei ollut ketään, joka olisi niitä antanut.
Näytelmä tuo mieleen joulunäytelmien klassikon, Saiturin joulun, ja tässäkin tarinassa on onnellinen loppu.
Satu painottaa, että yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilo on näytelmähankkeessa keskeistä. Samalla tulee harjoiteltua sosiaalisia suhteita. Harjoituksissa kaikki kannustavat toisiaan ja nauraakin saa. Esimerkkinä on kohtaus, jossa vastakkain ovat Nuutti Aram Rezgi ja kiltti, köyhä vartija, jota esittää Juho Mäntylä.
Tunteiden harjoittelua
”Tein tähän itse räpin Rikas mies ja köyhä mies”, sanoo Aram, joka kuuluu Herkkuräbäreihin. Aram alkaa räpätä, mihin yhtyy toinen herkkuräbäri, Jasper Santalahti. Hän esittää klapikauppiasta, jonka puoleen Nuutti epätoivoissaan kääntyy, kun ei mistään enää löydä uutta joulukuusta.
Hetkeksi ryhmän innostus kääntyy jännitykseksi: Miten oppia kaikki käsikirjoituksessa olevat vuorosanat? Entäs jos mokaa lavalla?
Onneksi käsikirjoitukset saa viedä kotiin.
”Luen tätä jo nyt viikonloppuna,” Aram päättää ja muut nyökyttelevät.
Taustatukena kertoja
”Jokaista jännittää nousta lavalle ja jokainen voittaa itsensä, kun menee esiintymään. Näytelmän juonessa on monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Teatterin tekeminen opettaa samaistumaan ja ilmaisemaan tunteita”, Satu pohtii.
Näytelmän kertojaa esittävä Ida Vilponen on Taitotupa ry:n hallituksen jäsen, joka toimii Sadun oikeana kätenä ja Taitotuvan käytännön organisaattorina. Hän lohduttaa muita esiintyjiä sillä, että lavalla voi aina inspiroida ja keksiä itse uusia sanoja.
”Kertojan roolin tärkeyden näen siinä, että se luo turvaa näyttelijöille. On joku, joka paikkaa vaikeaa tilannetta ja vähentää painetta muistaa kaikkea.”
Tavoitteena on myös auttaa näyttelijöitä loistamaan:
”Teemme tätä ilon kautta. Haluamme, että tästä tulee kaikille pelkkiä onnistumisen kokemuksia, ja itsetuntohan niistä onnistumisista kasvaa”, Ida kiteyttää.