1. Miten ehdotettu lakiuudistus parantaisi lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa?
”Tavoitteena on, että laki huomioi yhteiskunnassa ja kirjaston toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Digitaalinen kehitys on muuttanut palveluja, lisännyt kaupallisten aineistojen tarjontaa ja parantanut niiden saavutettavuutta. Myös säädösympäristön muutoksilla sekä väestön ikääntymisellä ja moninaistumisella on omat vaikutuksensa.”
2. Ketkä nykyään käyttävät Celian äänikirjapalvelua?
”Celian kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi lukea painettua tekstiä tai käsitellä painettuja kirjoja. Kohderyhmän määritelmä ei itse asiassa ole muuttunut viraston perustamisesta vuonna 1978.”
”Suurin ryhmä, 47 prosenttia, ovat ihmiset, joilla on oppimisvaikeuksia. 30 prosentilla syy on jokin muu, kuten afasia, muistisairaus, motoriset haasteet tai sitten tietoa syystä ei ole tallennettu. 23 prosentilla on näköön liittyvä syy käyttää palvelua. Lisäksi on pieniä käyttäjäryhmiä, jotka tarvitsevat äänikirjojen sijasta tai lisäksi taktiiliaineistoja, kuten piste- tai koskettelukirjoja.”
3. Miten mediaympäristön muutos on vaikuttanut Celian äänikirjalainaukseen?
”Monet Celian asiakkaat käyttävät myös kaupallisia ja ulkomaisia äänikirjapalveluita, joiden kokoelmien monipuolisuutta meidän on mahdotonta saavuttaa.”
”Celian tavoitteena on tehdä lukemisesta yhdenvertaisempaa ihmisille, joilla on lukemiseste. Siksi olemme ilolla tervehtineet äänikirjabuumia.”
4. Miten suurena näet vaaran, että Celian palvelujen siirtyminen verkkoon vähentää näkövammaisten asiakkaiden kirjastonkäyttöä?
”Koska myös kunnallisten kirjastojen ja kaupallisten toimijoiden äänikirjapalvelut ovat kehittyneet voimakkaasti, käyttäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet käyttää niitä palveluita, jotka sopivat itselle parhaiten.”
”Sanoisin, että näkövammaisten ihmisten kirjastopalveluiden käyttö ei vähene, vaan erilaistuu ja toivottavasti myös mahdollistuu entistä paremmin.”
5. Celia toimii saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Riittävätkö voimavarat myös lainauspalveluun?
”Celia tulee jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään omia lainauspalvelujaan, koska tiedämme, että osalle asiakkaistamme ne ovat ainoa vaihtoehto saada maksuttomia kirjastopalveluita. Samalla on tarpeellista suunnata voimavaroja ja osaamistamme myös koko yhteiskunnan kehittämiseen saavutettavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi – se hyödyttää näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten ihmisten lisäksi aivan kaikkia.”
6. Jatkuuko monille näkövammaisille asiakkaille tärkeä kirjojen kotiin postittaminen?
”Verkkopalvelujen käyttö antaa asiakkaille mahdollisuuden lainata äänikirjoja missä ja milloin vain, mutta myös puhelin- ja postituspalvelua on tärkeää pitää yllä.”
”Osa lähikirjastoista tarjoaa lukemisesteisille asiakkailleen Celian äänikirjoja cd-levyllä hyllystä lainattavaksi. Näillä kirjoilla voi täydentää omaa lukuvalikoimaa tarvitsematta rekisteröityä Celian palvelun käyttäjäksi. Siksi näitä kirjoja hyödynnetään paljon myös kirjastojen kotipalvelussa. Lainaajan täytyy toki edelleen olla lukemisesteinen.”
7. Miten Celian kirjastopalvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa ja miten näkövammaiset tässä otetaan huomioon?
”Näkövammaiset ihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ihmisiä. Osa heistä on sokeita, osalla on heikentynyt näkö, osa on työssäkäyviä, toiset eläkeläisiä. Valtaosa näkövammaisista lapsista on monitarpeisia eli heillä on näkövamman lisäksi myös esimerkiksi kehitysvamma. Osa käyttäjistä on taitavia apuvälinekäyttäjiä, toisilla on käytössään vain cd-kuuntelulaite. Vain pieni osa lainaa pistekirjoja. Tästä johtuen Celiallakaan ei tavallaan ole erityisiä palveluita ihmisille, joilla on näkövamma, vaan näkövammaiset asiakkaamme käyttävät pääosin samoja palveluita kuin kaikki muutkin.”
”Celian suosittua chat-palvelua olemme vaihtamassa toiseen, joka on erityisesti näkövammaisten apuvälinekäyttäjien kannalta saavutettavampi.”