Biden tukee vammaisia

Joe Bidenin hallinnon toivotaan edistävän vammaisten ihmisten asemaa Yhdysvalloissa. Jo hänen poliittinen uransa on rohkaiseva esimerkki puhevammaisille henkilöille. Ratifioiko USA vihdoin YK:n vammaissopimuksen?

TEKSTI Sanni Purhonen

KUVA Lehtikuva

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 1/2021

Yhdysvaltain tuoreen presidentin Joe Bidenin änkytys nousi useasti otsikoihin niin vaalikampanjan aikana kuin virkanimityksen lähestyessä. USA:n helposti sirkusmaiseksi yltyvää vaalitaistoa käytäessä häikäilemättömät keinot ovat tunnetusti sallittuja. Kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, ettei Donald Trumpin tiimi aikaillut haukkuessaan kaikkien aikojen vanhinta vastaehdokastaan seniiliksi tai pilkatessaan tämän puheita.
Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä loanheitosta. Myös muut kuin trumpilaiset mediat ovat ajoittain kiinnittäneet huomioita Bidenin puheen hitauteen ja samalla pohtineet jopa tämän kognitiivisia kykyjä. Trumpin aiheuttaman kuohunnan jälkeen Valkoiseen taloon halutaan nyt kaikella tapaa tasainen isäntä. Myös muualla kuin Yhdysvalloissa Bidenin änkytys on huomioitu mediassa, Suomessa laajalti esimerkiksi Helsingin Sanomissa.
Puheenvuoroissa on kuitenkin muistutettu, että Bidenin ajoittaisen takeltelun taustalla on monesti ollut hänen änkytyksensä.

Valtapeliä vai avoimuutta?

Presidenttiydessä pelataan mielikuvilla. Yhdysvaltain johdossa on kerran ollut vammainen poliitikko – polion sairastanut Franklin D. Roosevelt (1882–1945). Hän oli kuitenkin äärimmäisen tarkka siitä, ettei vahingossakaan tullut valokuvatuksi pyörätuolissa. Eihän maan johtajan sopinut vaikuttaa heikolta.
Rooseveltiin verrattuna Biden on uuden ajan johtaja, josta on avoimuudellaan tullut positiivinen esimerkki lukuisille muille änkyttäjille. Hän on kuvaillut julkisesti, miten koulupoikana jännitti ja häpesi luokan edessä esiintymistä. Pelkonsa hän voitti muun muassa kuuntelemalla äitinsä neuvoa harjoitella puhumista runojen avulla.
Näiden presidentinvaalien aikana Biden myös tapasi änkyttäjiä, esimerkiksi erään teinipojan ja tämän isän. He kävivät yhdessä läpi, miten Biden oli suunnitellut puheensa hengityspaikat ja tauot änkytykseltä välttyäkseen.

Esikuva on tärkeä

Teksasilainen aktivisti ja toimittaja, itsekin änkyttävä José Ralat toivoo Bidenin tuovan puhevaikeutensa jatkossa esille entistä rohkeammin.
”Änkyttäminen on yksi kommunikaation muoto. Se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Bidenin esimerkki on todella inspiroiva varsinkin lapsille. Kun yhä useampi änkyttävä henkilö uskaltautuu kameran eteen, ymmärretään ettei koko asiassa ole mitään ihmeellistä”, Ralat muistuttaa.
Bidenin kampanja on kokonaisuudessaan saanut kiitosta vammaisten äänestäjien ja henkilöiden laajasta huomioinnista. Vaalitulosten ratkettua Biden muisti myös puheessaan kiittää vammaisia äänestäjiä omana ryhmänään. Kerta on ensimmäisiä ellei ensimmäinen, kun voitonpuheessa on näin tehty.

Virkanimityksiä odotellaan

Vammaisaktivistit kiittävät nyt myös Bidenin hallinnon vammaisasioihin liittyviä suunnitelmia, kuten luvattua vammaispolitiikan johtohenkilön nimitystä Valkoiseen taloon sekä vammaisten parempaa huomioon ottamista koronapandemian hoidossa.
Barack Obaman hallinnon aikana vammaisasioiden kansainvälisenä erityisneuvonantajana toimi vammaisaktivisti Judith Heumann.  Virkaan ei Trumpin kaudella nimetty ketään. Monet toivovat nyt tämänkin vammaisten henkilöiden edustajan nimittämistä Bidenin hallintoon, josta on luvattu tehdä kaikin tavoin monipuolista. Yhtenä mahdollisena nimenä – jopa ministeriksi – on nostettu tupla-amputoitu senaattori Tammy Duckworth.
Presidentti Obama yritti kahdesti ratifioida YK:n vammaissopimuksen, mutta republikaanit estivät sen. Olisiko nyt aika? Kun muistellaan Donald Trumpin virkakautta ja sen suhtautumista vammaisiin henkilöihin, mieleen tulee lähinnä tapaus, jossa Trump pilkkasi vammaisen journalistin pakkoliikkeitä. Kävi Bidenin hallinnon nimityksissä miten tahansa, selvää on, että Yhdysvaltojen vammaispoliittisessa keskustelussa on kääntynyt uusi lehti.


Takaisin artikkelilistaukseen