Arvot muuttuvat, työelämä seuraa

Päätoimittaja Iris Tenhunen pohtii pääkirjoituksessaan työelämän arvojen muutosta. Työnantajien kannattaa nyt tarkistaa rekrytointikäytäntöjään ja ottaa myös vammaiset työnhakijat huomioon. Tukea siihen löytyy.

TEKSTI Iris Tenhunen

Julkaistu Tukilinja-lehdessä 2/2021

VAMMAISETUUKSIA SAA noin 7 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Tilastoa siitä, moniko heistä on työsuhteessa, ei ole mutta eri arvioiden mukaan luku on noin 17 prosenttia. Kansainvälisistä vertailuista tiedetään, että osuus voisi olla moninkertainen. Syyt ovat rakenteelliset.
Yksi paikalleen jämähtäneistä rakenteista on se, että jo hyvin alhaisen tulorajan ylittävät tulot voivat lopettaa eläke-etuudet, vaikka työtulolla ei tulisi toimeen. Niinpä kehitysvammaiset on ohjattu tekemään töitä ilmaiseksi. Toinen jämähtänyt rakenne ovat asenteet. Palkkatöihin tähtäävät vammaiset kohtaavat innostavien ammattiopintojen jälkeen hiljaisen asennemuurin, jossa kutsua työhaastatteluun ei tule. Osamisesta viis – heistä kun oletetaan koituvan kuluja ja vaivaa työpaikalla.

ONGELMAT ON kuitenkin jo ratkaistu: Pyörätuolin käyttäjä pääsee töihin vammaispalvelun maksamalla kyydillä. Kuuro työntekijä saa töihin tulkin Kelan kustannuksella. Näkövammainen voi käyttää tietokonetta puhesovelluksella ja työolojen muutoksiin saa korvauksen järjestelytuesta.
Osallisuutta parantamaan ryhtyy nyt myös valtio-omisteinen välityönantaja, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden aikana (s. 6–7). Se ei kuitenkaan ratkaise kuin vaikeimmin työllistettävien tilanteen, muut lähettävät edelleen työhakemuksia avoimilla työmarkkinoilla. Kutsu heidät edes haastatteluun!
Yhteiskunta voi muuttua nopeastikin. Yksi osoitus siitä on se, miten ketterästi yhteiskunnallinen vaikuttaminen siirtyi someen. Toinen murros tapahtuu parhaillaan tv- ja elokuva-alalla, jossa isot toimijat ovat kääntämässä kelkkaansa. Monimuotoisuus hyväksytään nyt kehityksen suunnaksi, ja vammaisille ihmisille tehdään tilaa sekä työntekijöinä että sisällöissä fiktiivisinä henkilöinä (s. 4–5 ja 14).

ESITTELEMME LEHDESSÄ tietysti myös Tukilinjan apurahan saajia, joissa näkyy sama ajan muutoshenki. Hyvän mielen pelit (s. 18) harjaannuttavat kuntoutujia työskentelemään peleissä ja uusmediassa. Katariina Räikkönen on puolestaan jo 19-vuotiaana tehokas vammaisvaikuttaja YouTube-kanavineen (s. 8).
Hienoa, että nuori polvi astuu esiin ja näyttää kyntensä! Me olemme huoltojoukoissa mukana kannustamassa.


Takaisin artikkelilistaukseen