Eristyneisyyttä yritettiin torjua esimerkiksi osallistumalla nallehaasteeseen.

Kun yhdenvertaisuus unohtui

Korona-poikkeustilassa kuntoutukset ja apuvälinepalvelut keskeytyivät, avustajilta puuttuivat suojavarusteet ja vierailukiellot kohdistettiin aluksi myös ammattiapuun.

TEKSTI Sari Heino-Holopainen

KUVA Lehtikuva

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 4/2020

Viime kevättä kuvastivat autiot kadut. Nallet ikkunoissa kertoivat eristyneisyydestä ja media täyttyi korona-uutisista. Tilanne oli uusi, tiedon ja palvelujen tarve suuri. Viestintää ei kuitenkaan suunnattu kaikille ja harvoin siinä kerrottiin vammaisten ihmisten poikkeustilassa kohtaamista ongelmista.
Vammaisjärjestöt sisuuntuivat ja lähtivät korjaamaan tilannetta perustamalla vapaaehtoispalveluja ja kohtaamisen mahdollisuuksia sekä viestimällä ongelmista virallisille tahoille.
Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön perustaman Mäkisen työryhmän raportti toi kuitenkin esiin sen, että poikkeustilanteessa vammaiset ihmiset jäivät monessa mielessä jalkoihin.

Isoja palveluongelmia

Vammaisfoorumin puheenjohtaja ja Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko oli mukana emeritus arkkipiispa Kari Mäkisen työryhmässä. Sen raportti Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen julkaistiin kesäkuun alussa.
“Kuntoutusten keskeytyminen ja suojavarusteiden puute varsinkin henkilökohtaisessa avussa nousivat heti eniten pinnalle”, Sari Kokko kertoo. ”Myös vammaispalveluihin liittyviä isoja ongelmia alkoi nousta esiin. Niistä yksi oli asumispalveluissa asetetut vierailukiellot, joita sovellettiin alkuun myös henkilökohtaisiin avustajiin ja terapeutteihin.”
Esiin nousevat myös apuvälineiden keskeytyneet sovitukset ja huollot sekä selkeä tarve varautua tuleviin kriiseihin nykyistä paremmin.

Parannuksia yhteistyöllä

Vammaisfoorumilla on ollut näistä asioista tiivis yhteys mm. sosiaali- ja terveysministeriöön. Se onkin tarkentanut joitain ohjeistuksia ja keskusteluyhteys ministeriön kanssa on ollut Kokon mukaan hyvä. Keskusteltavaa riittää jatkossakin:
“Vammaisten ihmisten työllisyysasteen nosto on tärkeää, sillä koronakriisi osui myös siihen. Isoja asioita ovat myös sote-uudistus ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus sekä tietysti myöhemmin ajankohtaiseksi tuleva uusi vammaispalvelulaki.”
“Tarvitaan uusia toimintatapoja. Niiden luomiseksi on kuunneltava vammaisjärjestöjä ja uudet, hyvät toimintatavat täytyy kirjata Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Vammaispalvelujen käsikirjaan”, Kokko painottaa.

Heikot lenkit esiin

Mäkisen työryhmän raportin mukaan koronakriisi paljasti yhteiskunnan murtumakohtia, joihin vammaispalvelutkin kuuluvat. Niihin puuttuminen on tärkeää hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.
Yksi murtumakohdista on vammaisten ihmisten työllisyysasteen heikkeneminen. Vammaisten nuorten on tähänkin asti ollut vaikeaa saada kesätyöpaikkaa, ja valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka on ollut monella kiven alla. Tällaiset syrjivät käytännöt ovat koronakriisin aikana kärjistyneet.
Työmarkkinoilla tarvitaankin nyt elvytystoimien lisäksi palvelutarpeen arviointia, joka parantaisi vammaisten työntekijöiden ja yrittäjien asemaa työmarkkinoilla.

Tuki katosi

Myös sosiaalipalvelujen siiloutuneisuus eri palveluntarjoajille osui heikompiosaisiin, monia palveluja tarvitseviin henkilöihin. Hoitosuhteiden katkeaminen, etäpalveluihin siirtyminen ja kuntouttavan toiminnan keskeytykset vaikeuttivat elämää.
Vammaisten ihmisten kohdalla ongelmat ovat konkretisoituneet vammaispalvelujen toimivuudessa. Tilanne toi esiin tarpeen matalan kynnyksen palveluihin, kuten ryhmätoimintaan ja avoimiin kohtaamispaikkoihin.
Korona-aika lisäsi selvästi yksinäisyyden, liikkumisen rajoittuneisuuden ja ahdistuksen kokemuksia. Moni vammainen ihminen on tällaiseen elämäntilanteeseen jo aiemmin joutunut sopeutumaan. Heilläkin toimintakykyä ylläpitävät toimet ja tuki vähenivät, mikä vaikutti terveyteen ja hyvinvointiin.

Mielenterveys koetteilla

Mieli ry ja Valtakunnallinen työpajayhdistys toivat esille nuorten mielenterveyshaasteet. Järjestöt tarjosivat tukea puhelin- ja chattipalvelulla ja etsivällä nuorisotyöllä. Myös Mäkisen työryhmä toteaa ongelman. Raportin mukaan valtakunnallisen kriisipuhelimen yhteydenottojen määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lähes vastaava lisäys tapahtui nuorten suosimassa Sekasin-verkkopalvelussa.
Kriisipuhelimeen tuli yhteydenottoja etenkin vanhimmista ikäryhmistä. Niissä korostuvat taloudellinen epävarmuus, huoli terveydestä ja läheisistä sekä ristiriidat perheissä. Kriisin edetessä soittajien itsetuhoisuus lisääntyi.

Uudistuksia tarvitaan

Koko väestön kattava viestintä on yksi keino torjua eristyneisyyttä. Mäkisen raportti korostaa, että jatkossa kriisitietoa on tarjottava printin ja sähköisen viestinnän lisäksi myös viittomakielellä, selkokielellä, pistekirjoituksella ja tekstin ääniversioina. Sähköisten palvelujen saavutettavuus on varmistettava maksuttomilla käyttöpisteillä ja käytön tuella.
Kuluneena keväänä monet kansalaisjärjestöt ja erityisesti vammaisjärjestöt loivat uusia auttamistapoja ja keräsivät tietoa poikkeusarjesta. Mäkisen raportti peräänkuuluttaakin eri tahoja tiedon keruuseen sekä kansallista mallia ja kriteeristöä uudistusten pohjaksi. Tilastokeskus voisi alkaa seurata hyvinvoinnin kehitystä. Tarvitaan myös riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto.

Ongelmia ja oivalluksia

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Pamela Sarasmo kertoo, että koronaan liittyviä yhteydenottoja vammaisten ihmisten kohtelusta on tullut kymmenisen. Esille nousivat asumisyksiköt ja niiden vierailukiellot sekä se, ettei kriisiajan puhelinneuvonnassa otettu huomioon kuulovammaisia henkilöitä. Eräässä asumisyksikössä vierailuja varteen tuotiin pihalle kontti, jossa olikin portaita. Se ei siis soveltunut apuvälineitä käyttäville.
“Perustavanlaatuisia ongelmia tuli ilmi esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien lomautusten osalta, ja siitä tulen olemaan yhteydessä muun ohella STM:ään.”
Hyviäkin oivalluksia on löytynyt:
“Ensimmäiset valtioneuvoston televisioidut tiedotustilaisuudet Ylellä olivat ilman viittomakielistä tulkkausta ja tulkkaus löytyi vain Areenasta. Sen jälkeen tulkkaus on toteutunut hienosti viittomakielen tulkkien päästyä ministerien ja muiden puhujien viereen. Toivoisi näin jatkuvan myös tulevaisuudessa”, Sarasmo kehuu.


Takaisin artikkelilistaukseen