Käsityöyrittäjä Maija Aatelolta syntyvät niin korut kuin pitsitkin. Aikaa riittää myös yhdistystoiminnalle.

Apuraha vammaisyrittäjille

Vammaiset yrittäjät perustivat yhdistyksen, joka tukee heitä verkostoitumaan ja menestymään. Tukilinja vauhditti toimintaa Vuoden toimija -apurahalla.

TEKSTI Pinja Eskola

KUVAT Jussi Helttunen

Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 2/2020

Suomen Vammaisyrittäjät (VamY) ry perustettiin vuosi sitten kaventamaan vammaisten yrittäjien takamatkaa suhteessa vammattomiin yrittäjiin. Se tarjoaa vertaistukea, verkostoitumista yrityskenttään ja avaimia menestykseen. Toiminnan juuret ovat Invalidiliiton Yritystä!-hankkeessa, joka loppui viime vuonna.
Yhdistyksen varapuheenjohtajan Maija Aatelon mukaan yrittäjyys on vammaiselle usein tietynasteinen pakko, jos hän haluaa kantaa kortensa kekoon yhteiskunnan tuottavana jäsenenä.
”Harva työnantaja on halukas erityistarpeita omaaviin työsuhteisiin.”
Yrittäjyyttä puoltaa sekin, että työtä voi tehdä sopivassa vuorokausirytmissä oman jaksamisensa mukaan, monesti vieläpä oman kodin seinien suojissa.

Aatelo kaivelee aineksia rannekoruun työhuoneessaan eli Pitsihuoneessa.

 

Kunnat nihkeitä

Vammainen yrittäjä tarvitsee apua arjen sujumiseen. Usein auttavia käsiä ja kuljetuspalveluja tarvittaisiin myös yrityksen pyörittämiseen. Tähän voi kuitenkin olla haastavaa saada kunnalta tukea.
Vammaispalvelu saattaa katsoa yrittäjyyden harrastetoiminnaksi ja todeta, että elannon saa eläkkeestäkin. Tällä perusteella kunta voi kehottaa yrittäjää ostamaan työssä avustamisen ja kuljetukset omalla kustannuksellaan. VamY pyrkiikin levittämään kunnille tietoa yrittäjyyden tärkeydestä.

Jäsenhankinta käynnissä

VamY:n jäseneksi voi liittyä yrittäjä, jolla on haasteita selvitä päivittäisessä toimissaan ilman apua. Tällä hetkellä jäseniä on 50 jäsentä. Valtaosa heistä on 31–60-vuotiaita, ja miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran. Kuluvan vuoden jäsentavoite on Aatelon mukaan 170, ja muutaman lähivuoden aikana määrä voi nousta 200–300 jäseneen.
“Utopistisempi tavoite olisi 300–500 jäsentä.”
Siitä, paljonko vammaisia yrittäjiä Suomessa on, ei ole tietoa, sillä vammaisuuden perusteella ei saa tilastoida. Suomen Yrittäjät Ry:lla on kuitenkin 115 000 jäsentä. Jos vammaisia arvioidaan olevan 1,5–2 prosenttia väestöstä ja sama suhde pätee yrittäjyyteen, voisi vammaisia yrittäjiä olla jopa 2300. Näin suureen lukuun Aatelo ei kuitenkaan usko.

Yrittäjyys monipuolistuu

Perinteisesti suurin osa vammaisyrittäjistä on ollut näkövammaisia, ja palvelut ovat yleisimmin suuntautuneet käsityöammatteihin ja hyvinvointipalveluihin, kuten hierontaan ja fysioterapiaan.
Teknologian kehityksen myötä yrittäjyyskin on monipuolistunut. Vammaisista yrittäjistä löytyy nyt myös MS-tautia sairastavia, kuuroja ja CP-vammaisia. He voivat tarjota konsultointia, graafista suunnittelua, tietoteknisiä palveluja ja viestinnän asiantuntemusta.
Yrittäjyys on kovaa ja vammaisten ihmisten näkökulmasta usein yksinäistä puuhaa. Valtaosa vammaisista yrittäjistä on edelleen yksinyrittäjiä, mutta muutamia sellaisiakin yrityksiä löytyy, joilla on työntekijöitä.
Maija Aatelon mukaan VamY haluaa olla jäsentensä tukipilari ja tarjota kohtaamispaikan samassa jamassa oleville. Jäseniä kannustetaan toimimaan toisilleen mentoreina ja käyttämään toistensa palveluja. Heitä neuvotaan etsimään mentoreita myös Suomen yrittäjät Ry:n tai Yrityskummit Ry:n kautta.

Apuraha aktivoi

Tukilinjalta saamallaan apurahalla VamY aikoo tehdä tavoitteitaan näkyviksi sekä tarjota jäsenilleen verkostoitumis- ja koulutusmahdollisuuksia. Tänä vuonna osallistutaan esimerkiksi Yrittäjäristeilylle, missä on tarjolla sekä luentoja että sosiaalista verkostoitumista. VamY aikoo olla läsnä muissakin yrittäjyystapahtumissa, ja sillä on tapaaminen eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT) kanssa.
Apurahaa käytetään myös nettisivujen kehittämiseen ja esitemateriaalin tuottamiseen.

Aatelo asettaa pihdeillä liitosrengasta ystävälleen tekemänsä korun päähän. Koru on tehty intialaisen sarin reunapitsistä.

 

Koruja teholeidiltä

Maija Aatelo on 63-vuotias, MS-tautia sairastava teholeidi, jonka toiminimellä on nykypäivänä kaksi linjaa: käsintehtyjä koruja valmistava Saagar ja antiikkisia pitsejä myyvä Pitsileidi Maija. Aatelon mukaan hauskinta yrittäjyydessä on se, kun näkee kättensä tuloksen korostavan asiakkaan persoonaa ja tämän ilon saadessaan tilaamansa tuotteen.
”Toisaalta epäonnistumisista ei voi syyttää kuin itseään.”
Jäätyään työkyvyttömyyseläkkeelle liki 20 vuotta sitten Maija ryhtyi tekemään taidetta. Kymmenisen vuotta myöhemmin hän löysi kuitenkin todellisen intohimonsa: pitsit. Niiden kautta hän sitten löysi korujen tekemisen ilon.

Ohuesta pellavalangasta nyplätty antiikkikaulus on Bedfordshiren pitsiä.

 

Fatiikista eli kroonisesta väsymyksestä huolimatta Maija Aatelo näkyy jaksavan tehdä tehdä vaikka mitä, sillä kahden yrityksensä lisäksi hän on paitsi VamY:n varapuheenjohtaja, myös Porvoon vammaisneuvoston puheenjohtaja, Uudenmaan vammaisneuvoston varapuheenjohtaja ja Heta-liiton hallituksen jäsen.

 


 

APURAHA

Mikä?
Suomen Vammaisyrittäjät ry
Toiminta
Yhdistys edistää vammaisten yrittäjien asiaa. Jäseniä on noin 50.
Apuraha
Tukilinja myönsi yhdistykselle Vuoden toimija 2019 -apurahan 10 000 euroa.

 


Takaisin artikkelilistaukseen