Hei blogin lukijat!
Eletään jo heinäkuun viimeistä päivää ja niinpä on viimeisen blogini aika. Paljon maailmassa on edelleen epävarmaa, niin pandemian kuin muunkin suhteen. Omilla työpaikoillani etätöitä voi tilanteen sallimissa rajoissa enimmäkseen jatkaa tai turvallisuuden varmistamiseksi on tehty vähintäänkin erityisjärjestelyjä. Lomalta palaaminen on varmaan outo ja erilainen kokemus verrattuna moniin aiempiin vuosiin.
Paluun suhteen porrastetusti (heh he) kuulemani mukaan toimitaan monilla työpaikoilla. Ennusteet siitä, mihin epidemia tästä vielä kehittyy, vaihtelevat monin paikoin. Minulla on tässä onneksi lomaakin vielä reilu viikko ja sen ajan olen ajatellut olla enimmäkseen kirjoittamatta. Siis. Yhtään. Mitään.
Tänään aurinkoinen päivä on kulunut ravintolan ulkoterassilla ja kirjoja lukien. Lähipäivinä on tarkoitus jälleen tavata ystäviäkin. Eilen sain katsottua Autumn de Wilden esikoiselokuvan Emma. Jane Austen -sovitus oli juuri sopivan kevyt, romanttinen ja kupliva kesäleffa.
Kaikkiaan tämä loma on ollut melko rentouttava, kaikki maailman oudot asiat huomioiden. Olen voinut ajatella muutakin kuin koronaa tai töitä, mikä oli oikeastaan vähimmäistavoitteeni.
Viimeisen reilun lomaviikkoni kirjana toimii enimmäkseen Infamous Lady: The True Story of Countess Erzsébet Báthory. Paljastamatta sen enempiä voin kertoa, että maailman pahimmaksi naissarjamurhaajaksikin kutsuttu kreivitär on innoittanut muun muassa joitain runojani ja lukuisia muita teoksia. Katsoin siis velvollisuudekseni tutustua paremmin tähän rouvaan, eikä pelkästään hänen synkkään maineeseensa. Aihe ei välttämättä ole maailman omaperäisin, mutta ainakin se on minusta kiinnostava.
Toivon, että näin poikkeusajan kesä- ja heinäkuun edetessä te lukijatkin olette löytäneet blogistani jotain kiinnostavaa. Sitä on ollut ilo kirjoittaa. Hyvää kesän jatkoa kaikille – toivotaan, että kuten niin usein, elokuu on kesän kuukausista paras ja tunnelmallisin!
-Sanni