Ruotsissa MS-potilaat tekevät joustavasti osa-aikatyötä. Suomessa työelämä torjuu monet heistä. Näin menetetään miljoonien eurojen edestä työtä vuosittain.
Neuroliitossa tunnetaan tosiasiat MS-tautia sairastavien työllisyystilanteesta ja työkyvystä. Liitto tuokin osatyökykyisten työllistämisen vahvasti esiin hyvänä keinona saavuttaa yhteiskunnan tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste.
”Monella etenevää neurologista sairautta sairastavalla, kuten MS-potilailla, tulee jossakin vaiheessa tarve työajan lyhentämiseen”, sanoo Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva.
Hän suosittelee varhaiseläkkeen sijaan kuitenkin ratkaisuksi nykyistä parempaa tukea työajan joustolle.
“Näin emme menetä isoa määrää nuoria, työkykyisiä suomalaisia.”
Ei turhaan eläkkeelle
MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin invalidisoiva, neurologinen sairaus. Se etenee yksilöllisesti, ja etenemiseen voidaan vaikuttaa hoidolla ja kuntoutuksella.
Ruotsissa noin 80 % MS-tautia sairastavista tekee osa-aikatyötä, mikä on noin puolet enemmän kuin Suomessa. 12 000 suomalaisen MS-potilaan kustannus yhteiskunnalle on tällä hetkellä yli 500 miljoonaa euroa vuosittain, mistä 200 miljoonaa aiheutuu sairastuneiden menetetystä työpanoksesta.
Ruotsin parempi työllisyystilanne johtuu ennen kaikkea yhteiskunnan tuesta ja työnantajien tarjoamista jouston mahdollisuuksista.
Neuroliiton kuntoutusjohtaja Juhani Ruutiainen painottaa, että Suomessakin pitäisi panostaa enemmän ajoissa aloitettavaan lääkehoitoon sekä moniammatillisen kuntoutuksen saatavuuteen koko työuran ajan. Työpaikkoihin olisi vaikutettava niin, että esteettömyys ja muut osatyökykyisten työntekoa tukevat ratkaisut otettaisiin paremmin huomioon.
Avoin puhe tärkeää
Tieto MS-taudin luonteesta tukee työssä jatkamista, kertoo Neuroliiton työelämäasiantuntija Marju Teinikivi.
”Sopivan, sairauden kulkua hidastavan lääkityksen löytämisen jälkeen voi mennä useita vuosia, ettei sairaus vaikuta paljoakaan työkykyyn.”
Teinikivi painottaa, miten tärkeää sairastuneelle työntekijälle on saada työnantajan ja työyhteisön tuki uudessa tilanteessa.
”Yksi tärkeimpiä työssä pysymistä tukevia asioita on turvallinen ilmapiiri puhua omasta sairaudesta ja sen vaikutuksesta työntekoon.”
Osaajiin panostetaan
MS-tautiin sairastutaan tyypillisesti 20–40-vuotiaana, ja usein sairastunut on silloin jo mukana työelämässä. Toisin sanoen siinä vaiheessa, kun sairaus alkaa vaikuttamaan työkykyyn ja työnantajan tukea kaivataan, sairastuneella voi olla jo merkittävä asema työpaikalla esimerkiksi johto- tai asiantuntijatehtävissä.
”Tällöin työnantajat haluavat usein mahdollistaa kokeneen työntekijän osaamisen käytön. Järjestelyjä tehdään todella paljon etätyömahdollisuuksien laajentamisesta esteettömän lisävessan rakentamiseen”, Teinikivi kertoo.
Tulos tai ulos?
Tilanne näyttäytyy kuitenkin usein erilaisena, kun kyseessä on työntekijä, joka on helppo korvata uudella. Nämä työt ovat usein matalapalkka-alan fyysistä työtä.
”Tällöin tilanne on vaikeampi. Sopivampaa työtä on usein huonosti tarjolla tai työnkuvaa on vaikea mukauttaa. Työnantajan motivaatio tehdä järjestelyjä voi myös olla vähäisempi, kun tiedetään, että tilalle saadaan helposti joku toinen.”
Kysymys on siitä, haluaako työnantaja joustaa joissakin asioissa voidakseen mahdollistaa sen, että työntekijä pystyy jatkamaan työssä.
”Näissä tilanteissa on iso merkitys sillä, minkälainen arvomaailma työnantajalla tai yrityksellä on.”
Yrittäjyys vaihtoehtona
”MS-tautia sairastavat ovat yleensä hyvin motivoituneita pysymään työelämässä”, Marju Teinikivi kertoo.
Heillä on usein paljon osaamista ja halua antaa omaa osaamistaan yhteiskunnan käyttöön. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että moni työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt on kiinnostunut jatkamaan työelämässä eläkkeen rinnalla.
Yksi ratkaisu tähän on ollut perustaa oma yritys, jonka kautta voi olla työelämässä joustavasti mukana eläkkeelle siirtymisestä huolimatta.