Koronaepidemian rajoitusten aiheuttamien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi hallitus antoi lisäbudjetissa 84 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Siitä 70 miljoonaa on tarkoitettu tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen, oppilaanohjaukseen sekä oppilashuoltoon.
Tämän lisäksi kunnilla ja kouluilla on ollut mahdollisuus hakea opettajien tai avustajien palkkaukseen rahoitusta vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön noin 70 miljoonan euron jaosta. Siinä tavoitteena on pienentää niitä yleisopetuksen ryhmiä, joissa on erityisen tai tehostetun tuen lapsia. Samansuuntainen avustus on ollut mahdollinen jo muutaman vuoden ajan.
“Nyt sillä on varmasti erilaista käyttöä, ja pyrimme tukemaan opetuksen järjestäjiä tämänkin avustuksen puitteissa”, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jussi Pihkala.
Heikoimmat kärsivät
Lisäbudjetin opetuksen järjestäjät hakevat avustuksia tarpeensa mukaan. Erityisoppilaiden etäopetus on sujunut kunnissa eri tavoin ja vaikutukset oppilaisiin myös vaihtelevat.
“Lähtökohtanahan perusopetuksessa on lähiopetus. Nyt näemme, miten etäopetus on vaikuttanut näissä poikkeusoloissa: heikoimmassa asemassa olevat oppilaat tarvitsevat tasoitusta”, Pihkala huomauttaa.
Hänen mukaansa määrärahaa ei ole tarkoitettu lisätyövoiman palkkaamiseen, vaan opettajat ja muu henkilöstö voivat sillä tehdä lisätyötunteja korjatakseen keväällä syntyneitä puutteita ja ongelmia. Etäopetus ei siis Pihkalan mukaan kuulu niihin keinoihin, joilla tasoitetaan poikkeusolojen tuomia oppimiseroja. Se on jatkossa vain lähiopetusta täydentävä keino, jota opetussuunnitelman perusteiden mukaan voidaan jo nyt käyttää silloin, kun se tilanteeseen sopii.
Kuntien eri ratkaisut
Koronaepidemian alettua koulut siirtyivät vauhdilla etäopetukseen ja digitalisoivat opetuksen kukin tavallaan. Kunnat ja koulut joutuivat tekemään nopeasti itsenäisiä ratkaisuja. Monissa kunnissa esimerkiksi koulunkäyntiavustajia lomautettiin, toisissa taas panostettiin heidän antamaansa apuun erityisoppilaille.
Kevään poikkeuksellisen etäopetuksen jälkeen paikkaamista on nyt paitsi oppimistuloksissa, myös muissa eristäytymisen ajan seurauksissa. Kun kouluun ei päässyt, jäätiin joskus hyvinkin yksin oppimisen ja sosiaalisuuden haasteiden kanssa.
“Oppilaalla on koulussa oma yhteisönsä ja kaverit kuuluvat siihen. Koulu ei ole pelkästään oppimispaikka, se on myös yhteisöllinen paikka, joka tukee lapsen ja nuoren oppimista ja kasvua”, muistuttaa Pihkala.
Oppilashuolto yhteisölliseksi
Koulun yhteisöllisyyttä tulisi Jussi Pihkalan mukaan tukea myös suunnitelmallisen oppilashuollon keinoin.
“Pyritään siihen, että oppilasta ohjaisi moniammatillinen tiimi, eli opettaja olisi yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa.”
Erityisen tuen oppilaiden osalta lainsäädännön määrittämä koulunkäynnin tuki toteutuu eri tavoin, mutta tässä suhteessa esiintyy jopa laiminlyöntejä.
Opetusministeriössä seurataan Karvin, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, raportteja.
Karvin mukaan poikkeusolojen etäopetus toi haasteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Huomio jälkihoidossa pitää sen mukaan laittaa mm. opiskelu- ja oppilashuoltoon.
Lähiopetus ensisijaista
Keskeistä Karvin mukaan on myös varmistaa tuen ja ohjauksen riittävyys.
“Lähiopetus on aina lähtökohta. Pyrimme pienempiin ryhmiin ja yksilölliseen tukeen”, opetusneuvos Jussi Pihkala linjaa.
“Jossain kohden etäopetus voisi olla täydentävä elementti joidenkin erityisoppilaiden tukemisessa. Se voi esimerkiksi antaa joustoa lapsen kuormittuessa ryhmässä. Perusopetuslaki ei kuitenkaan tunne etäopetusta. Nyt perusopetuslakiin on tehty väliaikainen muutos tämän vuoden elokuusta joulukuun loppuun, joka sallii etäopetuksen yhteiskunnan tilanteen niin vaatiessa.”