Invalidiliitto teki viime vuoden presidentinvaalien jälkeen valtakunnallisen kyselyn, jolla selvitettiin, toteutuiko esteettömyys äänestyspaikoilla. Äänestyspaikan esteettömyyteen liittyviä puutteita havaitsi noin 40 prosenttia vastaajista.
Ongelmia aiheuttivat vastaajien mukaan esimerkiksi liian ahtaat äänestyskopit, joissa ei jäänyt riittävästi kääntötilaa sähkökäyttöiselle pyörätuolille. Tilanpuutteesta huomauttivat myös isompia pyörätuolimalleja käyttävät ja rollaattorin kanssa liikkuvat. Lyhytkasvuisille puolestaan hankalia olivat liian korkeat äänestyspöydät.
Pulmaksi muodostuivat myös kynnykset ja luiskat, joiden ylittäminen olisi ollut mahdotonta ilman avustajaa. Toisaalta vaikka luiskat olisivat hyviä ja oviaukot esteettömiä, voi itse äänestyspaikka sijaita jyrkän ja talviolosuhteissa jäisen mäen päällä. Parkkipaikatkin voivat talvisin olla kuin jääkenttiä konsanaan.
Toistuvia ongelmia
Jonojen kertyminen äänestyspaikoilla on ongelmallista, sillä jonottaville ei välttämättä ole varattu tuoleja. Jonottaminen on kyselyn tuloksien mukaan käynyt paikoin jopa niin raskaaksi, että paikalta on jouduttu poistumaan äänestämättä.
Näkövammaiset puolestaan muistelivat eduskuntavaalien ehdokaslistaa, joka on erittäin pitkä ja vaikeasti hahmotettava. Heidän on täytynyt painaa mieleen etukäteen sen ehdokkaan numero, jota ovat aikoneet äänestää. Lisäksi valaistuksessa ja kynissä olisi parantamisen varaa näkövammaisia ajatellen.
”Kyllä nämä asiat nousevat esille aina kun vaaleja käydään. Toki toisinaan siihen vaikuttaa keliolosuhteetkin, mitkä ovat äänestysaikoina vallinneet. Tiedottamisen suhteen on ehkä havaittavissa hienoista paranemista, sillä tavalla että äänestyspaikoilta annetaan jonkin verran esteettömyystietoa etukäteen verkkosivuilla. Mutta ei sitä ole vielä riittävästi tehty”, harmittelee Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.
Tiedottamisessa ja kouluttamisessa petrattavaa
Esteettömän äänestyskopin järjestäminen ei luulisi olisi rakettitiedettä.
”Kyllä sellaisen rakentamiseen on olemassa ohjeet ja muutenkin oikeusministeriö ohjeistaa ihan hyvin, mutta kyllä nämä ongelmat valitettavasti aina vaan toistuvat. Käytännön toteutuksessa on vielä paljon
tehtävää”, Hätönen sanoo ja jatkaa:
”Joskus tässä on myös sellaista ymmärtämättömyyttä, että itse koppi saattaa olla asianmukainen, mutta se on sijoitettu liian lähelle seinää. Tiedottamisessa ja kouluttamisessa olisi tässä vielä parantamisen varaa.”
Myös kotiäänestäminen on Suomessa mahdollista. Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.
”Tämä on sellainen mahdollisuus, joka on vähän huonosti tunnettu. Tästä kotiäänestysmahdollisuudesta täytyisi vielä vähän enemmän pitää ääntä. Jos äänen antaminen on siitä kiinni, ettei pääse äänestyspaikalle niin kyllä se kannattaa sitten kotoa käsin antaa”, Hätönen muistuttaa.
”Toki äänestyspaikat pitäisi lähtökohtaisesti saada kuntoon, että ihmisellä olisi mahdollisuus valita. Tavoite on, ettei yksikään ääni jäisi antamatta äänestyspaikan esteellisyyden vuoksi”, hän lisää.
Suomessa avustaja saa olla mukana
Kerroimme Tukilinjan numerossa 4/2024 että, seitsemässä EU-maassa yhteensä 20 miljoonaa ihmistä on käytännössä vailla äänioikeutta vammaisuuden vuoksi. Tämä johtuu siitä, että näissä maissa äänestyskoppiin saa mennä vain yksi henkilö kerrallaan.
Suomessa avustaja saa onneksi tulla mukaan äänestyskoppiin, mikäli äänestäjä avustajaa tarvitsee.
”Tässä on monessa maassa iso epäkohta, ja oikeastaan jo ihmisoikeusloukkaus, koska meidän tulisi kaikkien olla osallisuudessa yhdenvertaisessa asemassa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintoihin”, Hätönen sanoo.
Oikeusministeriö ohjeistaa
Jos äänestyspaikalla havaitsee esteettömyyteen liittyviä ongelmia, voi asiasta mainita heti paikan päällä oleville vaalitoimitsijoille tai olla yhteydessä kunnan keskusvaalilautakuntaan tilanteen korjaamiseksi. Toinen vaihtoehto on tehdä jälkikäteen kantelu laillisuusvalvonnalle eli eduskunnan oikeusasiamiehelle.
”Kunnat vastaavat äänestyspaikoista ja se missä niitä sijaitsee, päätetään paikallisesti. Vaalilaki itsessään ei sisällä esteettömyyttä, mutta on olemassa antamamme ohjeet siitä, miten esteettömyyttä tulisi toteuttaa äänestyspaikoilla. Äänestyspaikan tulee olla asianmukaisesti varustettu”, toteaa asiantuntija Tuomas Rekola oikeusministeriöstä.
Rekolan mukaan oikeusministeriön lähtökohta on se, että kaikkien äänestyspaikkojen tulisi olla esteettömiä.
”Oikeusministeriö tekee ohjeet jokaiseen vaaliin erikseen ja ne annetaan joka kerta vaaliviranomaisille kohdennetusti. Eli jokainen vaalilautakunta, joka vastaanottaa äänestyksen saa oman ohjeensa. Samoin myös kuntien keskusvaalilautakunnille tehdään omat ohjeet. Meidän ohjeemme käsittelevät esimerkiksi tiloja ja valaistusta.”
Oikeusministeriö saa laillisuusvalvonnan kautta ajoittain palautetta äänestyspaikkojen huonoista esteettömyysjärjestelyistä.
”Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota tähän. Äänestäjät ovat myös tehneet kanteluita. Ne ovat olleet ihan konkreettisia tapauksia. On esimerkiksi ollut käyttökelvotonta liikuntaramppia, johon on pakkaantunut jäätä. Ne jäävät sitten eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi”, Rekola
toteaa.
”Tilanne on silti parantunut ja ohjeistusta on enemmän”, hän jatkaa.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.
Artikkeli on julkaistu Tukilinja-lehdessä 1/2025.