Blogilinjalla: Markku

Nuori mies lippalakki päässä.

Mietteitä alkuviikosta

Olen miettinyt paljon syitä siihen, että sairastuin mieleltäni. Siihen oli monia syitä.

Ihmiset katsovat minua joskus vastenmielisesti, ja se tekee minut ärtyneeksi ajatuksen tasolla. Koen että maapallo on osittain aika kova paikka ja ihmiset ovat aika kovia. Olen joutunut itsekin olemaan kova joskus.

En ole osannut suojella itseäni lapsena. Se on tehnyt minut kiukkuiseksi ja katkeraksi. Olen myös joskus ollut tunne-elämältäni kylmä. Tätä ei ole ollut helppo sanoa ääneen. Minulla on myös ollut vaikeus katsoa ihmisiä silmiin.

Nyt olen opetellut sosiaalisia taitoja. Yritän toimia aina terveen järjen mukaan enkä sairauden tuomien tulkintojen mukaan. Minulla on onneksi myös heikkouksien lisäksi vahvuuksia, kuten tämä kirjoittaminen, olen tainnut sen mainita jo aiemmin. En ole paha ihminen, mutta minun elämässäni on tapahtunut pahoja asioita. En ollut koskaan koulukiusaaja, mutta minua kiusattiin. Ja kun puolustin itseäni niin jouduin aina koulussa hankaluuksiin.

Nykyisin olen toipunut osittain traumoistani, mutta elämä on luonut kokemusteni kautta pelon, että läheisilleni käy jotain pahaa. Se, että jotain pahaa jollekin käy, on yksi prosentti sadasta. Mutta elämään liittyviä huolia ei kannata liikaa miettiä. Ja sanon teille hyvät lukijat: muistakaa ottaa myös rennosti ja ajatelkaa hyviä asioita elämässä.