Blogilinjalla: Markku

Nuori mies, jolla on musta pusero.

Häiriköt haasteena

Nyt olen joutunut monenlaisiin haasteisiin. Minua on nimitelty kadulla, jotkut muut nuoret on haukkunut. Ei ole ihmisen elämä helppoa, kun rauhassa on vaikea elää. Lisäksi lähipiirissäni on pari negatiivista henkilöä. Mutta nyt en ole itse niistä hermostunut. Ne kyseiset henkilöt yrittää saada minut huonolle tuulelle.

Se olisikin paras, jos jokainen saisi olla rauhassa maailmassa. Eilen menin taksilla kauppaan, joka on hieman kauempana. Taksikuski sanoi, että keskustassa on vielä hurjempaa kuin se porukka, joka oli kaupalla.

Onneksi mitään pahaa ei tapahtunut, tai no, riidan haastajia oli kyllä, mutta en reagoinut heihin.

Mietin, onko tämä maailma oikeasti koko ajan pahempi paikka olla? Miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja suvaitsemattomia ja käyttäytyvät epäasiallisesti? Ei tämä maailma kovin hyvin taida voida, mutta pakko vaan polkea eteenpäin kohti tavoitteita ja jotakin päämäärää, mikä se sitten kenelläkin on.

On maailmassa hyviäkin asioita, mutta niitä voi olla joskus niin vaikea nähdä, jos on isoja huolia… Mutta toivon kaikkea hyvää teille kaikille ja ennen kaikkea: ei luovuteta. Aurinko paistaa yhä jossain tuolla pilvien lomasta. Lippu korkealle vaan ja lippa vinoon ja menoksi.

T. Markku